Avaa päävalikko

Muutokset

764 merkkiä lisätty ,  10 vuotta sitten
wl, t, k
[[File:Southwestern style.jpg|thumb|250px|Lounaisvaltioiden rakennustyyliä, [[Santa Fe]], Yhdysvallat.]]
'''Tyyli''' voi olla merkkijärjestelmä, jota käytetään [[Merkitys|merkityksen]] parantamiseksi, lisäämiseksi tsitai nostattamiseksi missä tahansa [[Taide|taiteessa]] tai [[Media|mediumissa]]. Jokaisella [[Taideteos|taideteoksella]] on merkitys, [[ikonografia]] ja sille ominaiset piirteet. [[Veistos|Veistoksessa]] niitä voivat olla se tapa, jolla [[marmori]] on leikattu tai kiillotettu, [[Piirustus|piirustuksessa]] tapa, jolla [[kynä]]ään tai [[liitu|liidun]]a on käsiteltykäsittelytapa [[viiva]]n ja [[Muoto|muodon]] tekemiseksi, tai rakennuksessa osien ja massojen tietty yhdistelmä. <ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Paul Duro & Michael Greenhalgh | Nimeke = Essential Art History | Vuosi = 1992 | Luku = | Sivu = 279 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Bloomsbury | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 3.5.2009 | Kieli = }}</ref>
 
[[Taidehistoria|Taidehistoriallisen]] käsityksen mukaan taideteokset voidaan ryhmitellä tyyliominaisuuksien mukaan, jotta sellaiset teokset, joita ei ole [[Signeeraus|signeerattu]], voidaan osoittaa jonkun henkilön tekemäksi niiden yhteisten ominaisuuksien takia. Aikakausila tai jopa mailla voidaan osittaa olevan yhteisiä piirteitä, jotka mahdollistavat tunnistamattomien taideteosten osoittamisen kuuluvaksi maahan, aikakauteen tai koulukuntaan, tai jopa jollekin [[taiteilija]]lle. <ref>sama</ref>
 
Jos tyylin ominaisuuksia ei voitaisi käsitellä tällä tavoin, taidehistoria olisi melko olematonta, koska tiede rajoittuisi signeerattujen, luotettavan [[autenttinen|autenttistenautenttisuuden]] tai [[provenienssi]]n omaaviin teoksiin, eivätkä mitkään näistä tekijöistä huomioisi taipumustammekaikkien ihmisten taipumusta lisätä ymmärtämystämmeymmärtämystään [[Luokittelu|luokittelemalla]] aineistoa. <ref>sama</ref>
 
== Tyylikäsitteen historia ==
[[File:Johann joachim winckelmann.jpg|thumb|[[Johann Joachim Winckelmann]] uudisti tyylin käsitteen.]]
TyyliSana tyyli juontuu alunperin kirjoitus- tai piirustustikkua tarkoittavasta sanasta [[stylus]]. [[Retoriikka#Roomalainen retoriikka|Roomalaisessa retoriikassa]] sillä kuvattiin jonkin [[aihe]]en esitystapaa ja tässä mielessä se omaksuttiin [[Runous|runouden]], [[Musiikki|musiikin]] ja taiteen käsitteistöön. [[Keskiaika|Keskiajalla]] ''stilus'' tarkoitti myös käytös- ja [[Elämäntapa|elämäntapoja]], samalla tavalla kuin nykyisin puhutaan elämäntyylistä. Käsitettä alettiin sovelta [[Kuvataide|kuvataiteisisiinkuvataiteisiin]] 1500-luvulla Italiassa, jossa tyyli saattoi viitata taiteilijan persoonalliseen tekotapaan. Tyyli tarkoitti taiteilijan persoonallista, suurenmoista ja esimerkillistä ominaisuutta. Vastaava termi oli myös ''[[Manierismi|maniera]]''. <ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Taiteen pikkujättiläinen | Vuosi = 1991 | Luku = | Sivu = 763 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = WSOY | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 3.5.2009 | Kieli = }}</ref> Tämä käsitys tyylistä taiteilijan persoonallisena tekotapana, "käsialana" on monesti haluttu liittää [[Nerous|nerouteen]]. <ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Riitta Konttinen ja Liisa Laajoki | Nimeke = Taiteen sanakirja | Vuosi = 2000 | Luku = | Sivu = 469 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Otava | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 3.5.2009 | Kieli = }}</ref>
 
[[Antiikki|Antiikin]] tutkija [[Johann Joachim Winckelmann|J.J. WinkelmannWinckelmann]] (1717–1768) toi tyylin käsitteeseen uuden ulottuvuuden 1700-luvun lopulla. Hän liitti tyylin kokonaisiin historiallisiin aikakausiin, [[Epookki|epookkeihin]] ja [[Kansakunta|kansakuntiin]], eikä vain yksittäiseen taiteilijaan. Tyylin käsite alkoi palvella myös historian [[tulkinta]]a. Tyylihistoria oli 1800-luvulla taidehistoriassa keskeinen, kun taidehistorioitsijat tunnistivat ja erittelivät tyylilajeja ja tyyliperiodeja, kansallisia tyylejä ja niiden alatyylejä ja koulukuntia [[Kasvitieteilijä|kasvitieteilijöiden]] tavoin. Käsitys [[evoluutio]]sta omaksuttiin tyylilajeihin [[darwinismi]]sta, jossa omaksuttiin käsitys kustakin tyylistä, joka noudatteli vääjäämätöntä kehitystä kasvuvaiheesta loistokauteen ja rappioon. <ref>sama,{{Kirjaviite s,| Tekijä = | Nimeke = Taiteen pikkujättiläinen | Vuosi = 1991 | Luku = | Sivu = 764 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = WSOY | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 3.5.2009 | Kieli = }}</ref>
 
Kasvanut tietoisuus tyyleistä johti käytännön sovellutuksiin [[Kertaustyyli|kertaustyyleinä]] [[Sisustustaide|sisustustaiteessa]] ja [[arkkitehtuuri]]ssa. 1800-luvun lopussa tyylistä tuli yleinen tulkintametodi, joka kattoi kaikki tietyn aikakauden ja alueen taiteet ja joskus jopa kaikki kulttuurin alueet. Muun muassa [[Alois Riegl]]in (1858-1905] ja [[Heinrich Wöllflin]]in (1864–1945) vastakohtiin perustuvat tyylitunnusmerkit viittasivat teoksen muoto-ominaisuuksiin. Vapautuminen [[Normi|normatiivisista]] [[Maku (estetiikka)|makukäsityksistä]] tapahtui samaan aikaan [[modernismi]]n, modernin arkkitehtuurin ja [[Abstrakti taide|abstraktin taiteen]] esiintulon kanssa. <ref>sama, s,. 764</ref>
 
Tyylihistoriaa alettiin arvostella, koska väitettiin, että se yksinkertaistaa ja pinnallistaa historiallisia ilmiöitä, lyö leimoja ja kiinnittää huomiota liiaksi muoto-ominaisuuksiin. Tyylihistorian käsitettä on pyritty laajentamaan ja tulkitsemaan uusilla tavoilla, jotka ottaisivat paremmin huomioon myös taideteoksen sisällön. <ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Riitta Konttinen ja Liisa Laajoki | Nimeke = Taiteen sanakirja | Vuosi = 2000 | Luku = | Sivu = 470 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Otava | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 3.5.2009 | Kieli = }}</ref> 1900-luvun taidehistorioitsijat ovat selittäneet tyyliä tavoiksi ja menetelmiksi, joilla taiteilija tai ryhmä taiteilijoita hahmottaa ajatus- ja tunnesisältöjä. <ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Taiteen pikkujättiläinen | Vuosi = 1991 | Luku = | Sivu = 765 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = WSOY | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 3.5.2009 | Kieli = }}</ref>