Ero sivun ”Konsertto” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
'''Konsertto''' on [[soitinsolisti]]lle ja [[orkesteri]]lle [[sävellys|sävelletty]] teos, joka syntyi [[barokkimusiikki|barokin]] ajan [[Italia]]ssa [[1600-luku|1600-luvulla]].
Konsertolle vakiintui kolmiosainen muoto [[barokki|barokin]] aikakaudella, kun Antonio Vivaldi sävelsi lähes 500 konserttoa. Ensimmäinen osa on yleensä [[sonaatti]]muotoinen ja nopeahko, toinen osa hidas ja kolmas osa nopea finaali. Solistin ja orkesterin suhteellinen painoarvo vaihtelee eri teoksissa, mutta solistilla on konsertissa aina hyvin merkittävä osa, ja usein konsertoissa säveltäjä pyrkii ottamaan mahdollisimman paljon irti soolosoittimen mahdollisuuksista. Varhaisimmissa konsertoissa barokin ja klassismin ajalla solistin erotti orkesterista solistin virtuoosisuus, eli käytännössä nopeat juoksutukset, jotta solisti kuuluisi orkesterin yli. Etenkin pianokonsertoissa myöhemmillä ajalla on ollut mahdollista haastaa pianolla orkesterin volyymi, sillä pianon kehittyessä etenkin sen dynaaminen skaala on laajentunut erityisesti voimakkaasta päästä.
Konsertot sisältävät usein [[kadenssi|kadensseja]], solistin yksin esittämiä taiturillisia osia. Etenkin klassisella ajalla oli tapana, että solisti itse teki kadenssin tai improvisoi sen konsertissa. Myöhempinä aikoina säveltäjät ovat itse säveltäneet kadenssin kiinteäksi osaksi teosta. Oman kadenssin soittaminen klassisessa konsertossa on nykyään harvinaista, ja usein esimerkiksi Mozartin konsertoissa esitetään Mozartin itsensä kadenssia tai jos sellaista ei ole saatavilla, niin esimerkiksi Beethovenin kadenssia.
|