Ero sivun ”Sanoitus” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
p kielenhuoltoa
Rivi 12:
Etenkin iskelmämusiikin parissa ollaan erityisen tarkkoja [[klassinen runous|klassisen runouden]] erityispiirteiden, kuten [[Helismaa]]nkin suosiman [[muoto-opin|muoto-oppi]] ja [[vokaalisoinnun|vokaalisointu]], säilymisestä. Rinnalle on kuitenkin noussut myös musiikkityylejä joissa laulutekstin sisältö on noussut riimittelyä ja idiomaattisuutta tärkeämmiksi tekijöiksi. Näin on esim. kantaaottavuuteen pyrkivien [[punk]]-sanoitusten kohdalla. Vastaavasti esim. [[Rap]]-lyriikassa on perinteisesti paljon riimejä, mutta riimien 'puhtaudessa' ja säkeistöjen tavurakenteissa ja painotuksissa otetaan usein hyvinkin paljon vapauksia. [[R&B]]-musiikissa taas melodiat saattavat vaihdella joskus runsaastikin toisiaan vastaavien säkeistöjen riveillä, jolloin idiomaattisuus ei sanoituksenkaan osalta toteudu - ainakaan samalla tavalla kuin mitä esim. edellä mainitussa iskelmälyriikassa.
 
Perintainen suomalainen laululyriikka ei alkuaan tuntenut riimejä, vaan ne niiden käyttö yleistyi lauluissamme vasta 1600-luvulla uskonpuhdistuksen ja Ruotsin nousukauden myötä. Tuolloin [[kalevala|kalevalamittaista]] mittaista laulutapaa ja [[joiku]]a pidettiinalettiin pakanallisinapitää japakanallisina. tilalleTilalle tulivat virret, ja niissä yleisesti käytetty loppusoinnullinen muotokieli vakiintui myös maallisiin lauluihin.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.lyseo.edu.ouka.fi/suomimusa/runko.html|Nimeke=Kansanmusiikin perustietoa|Julkaisu=Oulun Lyseon lukio|Ajankohta=?|Viitattu=1.5.2009}}</ref>