Ero sivun ”Olympiakisojen taidekilpailut” versioiden välillä

lk
(lk)
[[ImageKuva:Amsterdam Olympisch Stadion.jpg|thumb|350px|Jan Wilsin suunnittelema stadion sai kultamitalin vuonna 1928 ja sitä käytettiin samana vuonna olympiakisoissa.]]
'''Olympiakisojen taidekilpailut''' pidettiin [[olympialaiset|olympialaisten]] yhteydessä vuosina 1912–1948. Kilpailut olivat alun perin olympialiikkeen perustajan [[Pierre de Coubertin]]in ajatus. Mitaleita jaettiin [[urheilu]]n innostamille taideteoksille. [[Taide|Taiteenaloja]] olivat [[arkkitehtuuri]], [[kirjallisuus]], [[musiikki]], [[maalaustaide|maalaus]]- ja [[taidegrafiikkaTaidegrafiikka|graafinen taide]] sekä [[kuvanveisto]].
 
Taidekilpailuista luovuttiin vuonna 1954, koska [[taiteilija|taiteilijat]] pyrkivät ammattilaisuuteen, kun taas olympiakisoihin osallistuvilta urheilijoilta vaadittiin amatööriyttä. Vuodesta 1956 tilalle tuli olympiakisojen kulttuuriohjelma.
 
==Säännöt==
 
Taidekilpailujen säännöt vaihtelivat, mutta niiden ydinosa oli sama. Kaikkien osallistuvien teosten piti olla urheilun innostamia ja [[alkuperäisyys|alkuperäisiä]], joka tarkoitti sitä, että niitä ei saanut julkaista ennen kilpailua.
 
 
== Kilpailulajit ==
 
=== Arkkitehtuuri ===
 
Arkkitehtuurikilpailuissa sallittiin teosten julkistaminen ennen olympiakisoja. Huomattava saavutus oli vuonna 1928, kun Jan Wilsin suunnittelema [[stadion|olympiastadion]] sai kultamitalin ja sitä käytettiin samana vuonna Amsterdamin olympiakisoissa.
 
 
=== Kirjallisuus ===
Kirjallisuuskilpailujen lajit olivat alkuvuosina [[draama]]-, [[epiikka|eeppinen]]- ja [[lyriikka|lyyrinen]] kirjallisuus, kunnes alalajit poistettiin vuonna 1932. Osallistuvien teosten pituus sai olla korkeintaan 20 000 sanaa ja osallistua sai millä kielellä tahansa, jos liitti mukaan englannin ja/tai ranskankielisen käännöksen tai tiivistelmän (säännöt vaihtelivat vuosien aikana).
 
===Musiikki===
 
Musiikissa oli vain yksi kilpailulaji, kunnes vuonna 1936 orkesterimusiikki, [[instrumentaalimusiikki]], soolo- ja [[kuoromusiikki]] saivat omat kategoriansa. Vuonna 1948 sääntöjä muutettiin hieman.
 
 
=== Maalaustaide ja graafinen taide===
Myös maalaustaiteessa oli vain yksi laji vuoteen 1928 asti, jolloin se jaettiin kolmeen lohkoon: [[piirustus|piirustuksiin]], [[taidegrafiikkaTaidegrafiikka|taidegrafiikkaan]] ja [[maalaustaide|maalaustaiteeseen]]. Myöhemmin kilpailukategoriat kuitenkin vaihtelivat ja vuonna 1932 ne olivat maalaukset, painovedokset ja [[akvarelli|vesivärit]]/piirustukset. Neljä vuotta myöhemmin painovedoskategoria oli poistunut ja tilalle tuli taidegrafiikka ja kaupallinen [[graafinen suunnittelu]]. Viimeisissä taidekilpailuissa oli mukana [[taideteollisuus]] ja [[käsityö]], kaiverrukset/[[etsausEtsaus|etsaukset]] ja [[öljymaalausÖljymaalaus|öljy]]/vesivärimaalaukset.
 
Myös maalaustaiteessa oli vain yksi laji vuoteen 1928 asti, jolloin se jaettiin kolmeen lohkoon: [[piirustus|piirustuksiin]], [[taidegrafiikka|taidegrafiikkaan]] ja [[maalaustaide|maalaustaiteeseen]]. Myöhemmin kilpailukategoriat kuitenkin vaihtelivat ja vuonna 1932 ne olivat maalaukset, painovedokset ja [[akvarelli|vesivärit]]/piirustukset. Neljä vuotta myöhemmin painovedoskategoria oli poistunut ja tilalle tuli taidegrafiikka ja kaupallinen [[graafinen suunnittelu]]. Viimeisissä taidekilpailuissa oli mukana [[taideteollisuus]] ja [[käsityö]], kaiverrukset/[[etsaus|etsaukset]] ja [[öljymaalaus|öljy]]/vesivärimaalaukset.
 
=== Kuvanveisto ===
 
Kuvanveistoluokassa oli myös vain yksi kilpailukategoria vuoteen 1928 asti, jolloin veistosten lisäksi [[reliefi]]t ja [[mitali]]t saivat oman kilpailulajinsa. Myöhemmin myös reliefeistä ja mitaleista tuli omat lajinsa. Vuonna 1936 XI olympiadin kisoissa Berliinissä kuvanveiston hopeamitalin voitti [[natsi]]en suosikkiveistäjä [[Arno Breker]].
 
== Kilpailijat ja mitalit ==
 
Vaikka useat taidekilpailujen mitalistit ovat saavuttaneet ainakin kansallista kuuluisuutta, vain harvoja heistä voi pitää kansainvälisesti tunnettuina. Esimerkiksi vuonna 1924 juryn jäsenet [[Selma Lagerlöf]] ja [[Igor Stravinsky]] olivat kuuluisampia kuin osallistujat.
 
Kaksi henkilöä voitti mitaleja olympiakisoista sekä urheilusta että taidekilpailuista. Britanniassa asunut amerikkalainen Walter Winans voitti kultamitalin sekä ammunnassa, että kuvanveistossa vuosina 1908 ja 1912. Unkarilainen Alfréd Hajós voitti uimarina kaksi kultamitalia Ateenassa vuonna 1896, sekä kaksikymmentä kahdeksan vuotta myöhemmin hopeamitalin arkkitehtuurissa [[stadion]]in suunnittelusta yhdessä Dezső Lauberin kanssa.
 
=== Suomalaisten mitalisatomitalit ===
 
Suomi sai yhteensä kuusi mitalia taidekilpailuissa seuraavasti:
 
* 1936 kirjallisuuden epiikka-sarjassa [[kirjailija]] [[Urho Karhumäki]], kultaa teoksella ''Avoveteen''.
* 1948 kirjallisuuden lyriikka-sarjassa [[runoilija]], kirjallisuus- ja teatteri[[arvostelija]] sekä suomentaja [[Aale Tynni]], kultaa teoksella ''Hellaan laakeri/Laurel of Hellas''.
* 1948 arkkitehtuurin kaupunkisuunnittelu [[arkkitehti]] [[Yrjö Lindegren]], kulta, ''[[Varkaus (kaupunki)|Varkauden]] urheilukeskus'' ja arkkitehti [[Ilmari Niemeläinen]], pronssi, ''[[Kemi]]n urheilukeskus''. Niemeläinen osallistui myös XI olympiadin kisoihin (1936) uimahyppääjänä sijoittuen ponnahduslautakilpailussa sijalle kolmetoista.
* 1948 orkesterisävellys, [[säveltäjä]] [[Kalervo Tuukkanen]], hopea, teos ''Karhunmetsästys/Bear Hunt.''
 
== Taidekilpailujen loppu ==
 
[[Kansainvälinen olympiakomitea|Kansainväliselle olympiakomitealle]] (KOK) esitettiin vuonna 1949 raportti, jonka johtopäätös oli, että käytännöllisesti katsoen kaikki kilpailijat taidekilpailuissa olivat ammattilaisia. Sen takia kilpailut pitäisi kieltää ja korvata [[näyttely]]llä ilman palkintoja ja mitaleita.
 
 
==Kulttuurin olympialaiset==
 
Syyskuussa 2008 julkaistiin Lontoon olympilaisiin 2012 kuuluva taideohjelma. Urheilua ja taidetta yhdistää [[Sebastian Coe]], joka osallistuu juoksijoiden joukkueeseen [[Martin Creed]]in teoksessa ''Work No 850'', Tate Britain [[taidegalleria]]ssa, Lontoossa. Teos koostuu juoksijoiden pyrähdyksistä joka 30. sekunti heinäkuusta 2008 alkaen taidemuseon [[uusklassismi|uusklassisten]] Duveen-gallerioiden läpi. Creed kommentoi Coen osallistumista: "Juokseminen on kaunis asia ... se on esimerkki elävyydestä."
 
==Katso myös==
* [[Olympiakisat]]
 
* [[Luettelo olympiakisojen taidekilpailujen mitalisteista|Luettelo olympiakisojen taidekilpailujen arkkitehtuurin ja kirjallisuuden mitalisteista]]
* [[Olympiakisat]]
* [[Luettelo olympiakisojen taidekilpailujen mitalisteista|Luettelo olympiakisojen taidekilpailujen arkkitehtuurin ja kirjallisuuden mitalisteista]]
 
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
* Stanton, Richard (2001). The forgotten Olympic art competitions — The story of the Olympic art competitions of the 20th century. Victoria: Trafford Publishing. ISBN 1-55212-606-4.
* [http://www.aafla.org/SportsLibrary/JOH/JOHv12n2/johv12n2m.pdf Kramer, Bernhard (2004). In search of the lost champions of the Olympic art contests. Journal of Olympic History 12 (2), 29–34. (PDF)] {{en}}
* [http://multimedia.olympic.org/pdf/en_report_122.pdf KOK:n Olympiaperuskirja (2004) PDF] {{en}}
* [http://olympic-museum.de/art/artcompetition.htm Olympiamuseo, taidekilpailujen palkinnot 1912-1948] {{en}}
* [http://www.artnet.com/artist/659018/alex-w-diggelmann.html Alex Diggelmann (1902-1987) Artnetissä] {{en}}
* [http://www.databaseolympics.com/sport/sporteventlist.htm?sp=ART Olympiakisojen tietokanta, taidelajit] {{en}}
 
[[Luokka:OlympiaurheiluTaidelajit olympialaisissa|*]]
[[Luokka:Arkkitehtuuripalkinnot]]
[[Luokka:Kuvataidepalkinnot]]
20 776

muokkausta