Ero sivun ”Ajanlasku” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
KLS (keskustelu | muokkaukset) |
Jmk (keskustelu | muokkaukset) lähdepyyntö |
||
Rivi 1:
'''Ajanlasku''' tai '''''kronologia''''' tarkoittaa menneiden ja tulevien tapahtumien [[aika|ajallisten]] suhteiden määrittämistä [[arki|arjen]] ja [[historia]]n näkökulmasta. Ajanlaskentaan käytettävää järjestelmää kutsutaan [[kalenteri|kalenteriksi]]. Ajanlaskennalla on ollut suuri merkitys kaikille järjestäytyneille [[yhteiskunta|yhteiskunnille]]. Sitä käytetään ennustamaan jaksoittain toistuvia luonnon tapahtumia ja kiertoja sekä ihmisten välisen yhteistyön suunnitteluun. Ajanlasku toimii myös kulttuurisen identiteetin rakentajana, sillä ajanlasku aloitetaan aina jostakin kulttuurin itseymmärrykselle merkittävästä tapahtumasta.
Uusi ajan määrityksen tarve on muun muassa [[fysiikka|fysiikassa]] tarvittava ajanmääritys. Tällöin puhutaan [[Aika#Ajan mittaaminen|ajan mittaamisesta]] tai [[kronometria]]sta, mutta myös ajanlaskua käytetään. Raja ajan mittaamisen ja ajanlaskun välillä ei ole aivan selvä. Yleensä kuitenkin ajanlaskussa on kysymys nimenomaan [[vuorokausi|vuorokautta]] pidempien yksiköiden kuten kuukausien ja vuosien muodostamasta järjestelmästä; vuorokautta lyhemmät yksiköt kuuluvat ajan mittaamisen alaan. Mainittakoon tässä kuitenkin, että nykyisin määritelmät eivät enää perustu auringon ja kuun liikkeisiin vaan sen aika, atomiaika ([[UTC]]) on sidottu [[cesium]]-atomin värähtelyyn jota korjataan tähtien sijaintiin liittyvien mittausten pohjalta. Mittaukseen käytetään [[atomikello]]a. Vuoden pituus on 290 091 500 000 000 [[cesium]]atomin värähdystä.{{Lähde|29. huhtikuuta 2009|Näinköhän? Mistä luku on peräisin?}} [[Atomiaika]]an siirryttiin virallisesti vuonna [[1972]].
Ajanlaskun ongelmia on yhtä monta kuin sen osiakin eli nollahetki ja aikayksikkö. Nollahetki on yleensä määritelty jonkin kyseisen yhteiskunnan historiallisen tapahtuman mukaan. Ajan käytön yleisin tarve on luonnonkiertokulkujen ennustaminen, esimerkiksi sen, milloin [[Aurinko]] laskee. Toinen käyttökohde on ihmisten välisen yhteistoiminnan suunnittelu. Nämä tarpeet yhdessä ihmisen eliniän kanssa ovat johtaneet nykymuotoiseen ajanlaskentaan, jossa suurin yksikkö on vuosi eli [[Maa]]n kiertoaika Auringon ympäri ja siten vuodenaikojen vaihtelu. Kaksi muuta keskeisintä kiertoa ovat [[Kuu]]n kierto Maan ympäri ja Maan pyöriminen akselinsa ympäri. Yksiköiden määrittelyn ongelmat johtuvat siitä, että näiden keskinäiset suhteet eivät ole kokonaislukuja, mutta kuitenkin halutaan, että jaksolliset tapahtumat sijoittuvat aina samaan kohtaan aikajaksoa. Nykyisin käyttämässämme ajanlaskussa kuukaudet eivät enää olekaan yhtä pitkiä kuin Kuun todellinen kiertoaika; sitä vastoin [[karkausvuosi]]en avulla kalenterikuukaudet saadaan pysymään tuhansien vuosien ajan samana vuodenaikana. Tällaista kalenteria sanotaan [[aurinkokalenteri]]ksi. Sen sijaan [[kuukalenteri|kuukalentereissa]] kuukausi alkaa aina [[kuun vaiheet|uudenkuun]] aikaan, mutta kalenterikuukaudet eivät satu aina samaan vuodenaikaan.
| |||