Versio 26. huhtikuuta 2009 kello 08.24 muokkaa SeppVei (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 25 028 muokkausta pEi muokkausyhteenvetoa ← Vanhempi muutos		Versio 26. huhtikuuta 2009 kello 08.27 muokkaa kumoa SeppVei (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 25 028 muokkausta p Tautologian poisto Uudempi muutos →
Rivi 12: ==Ojitus ja luonnon suojelu== Metsäojitusta on myös kritisoitu, mm. että sen pilaa tai tuhoaa ~~suoekosysteemejä~~suon [[ekosysteemi\|ekosysteemejä]] ja [[Lakka (kasvi)\|hilla]]paikkoja, likaa vesistöjä ja hävittää kalojen kutupaikkoja, karkottaa [[riista]]n sekä vapauttaa [[turve\|turpeesta]] [[hiili\|hiiltä]] [[ilmakehä]]än. Varsinkin soiden ojituksen metsätaloudellisia etuja on arvostelu toteamalla, että se on kallista eikä silti tuota kunnon puustoa. Ojien kaivumaista lähteekin aina kiintoainesta, joka voi aiheuttaa erilaisia haittoja pintavesistöissä. Ojituksen yhteydessä Rivi 20: ==Metsäojitus Suomessa== [[Joki]]a ja [[järvi]]ä kuivatettiin [[Suomi\|Suomessa]] jo [[1800-luku\|1800-luvulla]], mutta varsinainen metsäojittaminen alkoi vasta [[1850-luku\|1850-luvun]] paikkeilla. Valtion tukemaa metsäojitusta on toteutettu [[1900-luku\|1900-luvun]] alusta ~~ja se on ollut pääasiassa koneellista [[1950-luku\|1950-luvulta]] asti~~. Metsäinventoinnin perusteella suometsien kokonaistilavuus oli vuodesta [[1951]] vuoteen [[1953]] tehtyjen selvitysten mukaan noin 250 miljoonaa kuutiota ja vuosien [[1986]] - [[1994]] inventoinnin mukaan 365 miljoonaa kuutiometriä. Kokonaiskasvu oli siis lähes kaksinkertaistunut kyseisenä aikana.

Ero sivun ”Metsäojitus” versioiden välillä