Ero sivun ”Idiomi” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
'''Idiomi'''
Syitä idiomien käyttöön voi olla useita: niiden avulla on mahdollista ilmaista erityisiä lisävivahteita, niitä voidaan käyttää kiertoilmauksina vaikeille asioille, ja usein yhdellä idiomilla voidaan ilmaista merkityksiä, joiden kirjaimelliseen selittämiseen kuluisi useampi virke.<ref>Mäntylä, K: "Vieraan kielen idiomit -- banaaninkuoria vai helmiä?". Kokoelmassa Alanen, R. Dufva, H. & Mäntylä, K. (toim.): "Näkökulmia kieleen ja kielenkäyttöön", s. 153. Jyväskylän yliopisto, 2006.</ref>
Kieliä tutkittaessa on huomattavissa, että kenties ymmärrettävästäkin syystä idiomit kuvaavat usein tapahtumia, joihin liittyy selkeä tunnelataus. Niillä on siis [[affektiivisuus|affektiivinen]] sävy ja kuten todettu, ne ovat usein kuvaavia. Assosiatiivisten [[sivumerkitys|sivumerkityksen]] vuoksi, idiomien käyttöön yksinkertaisemman sanan sijasta saattaa liittyä myös halveksuntaa tai leikkisyyttä.▼
▲Kieliä tutkittaessa
Osa idiomeista on täysin '''[[opaakki|opaakkeja]]''' eli läpinäkymättömiä, mikä tarkoittaa sitä, ettei kokonaisuuden merkitys ei ole pääteltävissä ilmauksen yksittäisten sanojen merkityksistä. Tämä johtuu juuri vertauskuvallisesta käytöstä. Ilmauksia, joiden merkitys puolestaan on pääteltävissä osiensa perusteella, kutsutaan '''[[transparentti|transparenteiksi]]''' eli läpinäkyviksi. Arvattavuudesta esimerkiksi se, että suomalaisellekin saattaa valjeta, mitä on tapahtunut, kun englantilainen sanoo ''jonkun jäävän kiinni verta kynsien alla'', vaikka suomen kielinen vastine 'jäädä rysän päältä kiinni' ei vastaa rakenteeltaan [[englanti]]laista.▼
▲Osa idiomeista on täysin '''[[opaakki|opaakkeja]]''' eli läpinäkymättömiä, mikä tarkoittaa sitä, ettei kokonaisuuden merkitys
Idiomit ovat kuitenkin yleensä kieli- ja kulttuurisidonnaisia, joten vieraan kielen idiomeja voi olla vaikea ymmärtää. Idiomeja ei yleensä voi kääntää sanasta sanaan, vaikka useissa kielipareissa onkin idiomeja, jotka ovat sanastoltaan ja merkitykseltään hyvinkin samanlaisia. Idiomeja lienee kaikissa kielissä, ja monet niistä juontavat juurensa todella kauaksi historiaan. Toisin kuin [[sananlasku]]t, jotka ovat kokonaisia virkkeitä tai puheenvuoroja, idiomit ovat tyypillisesti vain muutaman sanan sanaliittoja. Metaforan eli vertauskuvan ja idiomin raja puolestaan on melko häilyvä, sillä vallalla olevan ajatusmallin mukaan idiomi on vakiintunut metafora. Tällöin metaforan ja idiomin välille muodostuu jatkumo, jolla ilmaukset liikkuvat vakiintuessaan metaforapäästä idiomeihin. Esimerkkejä alunperin metaforina olleista idiomeista lienee luontevinta etsiä erisnimiä sisältävistä idiomeista: ''tehdä konoset'' tarkoittaa oksentamista, ja vakiintui yleiseen käyttöön mahdollisesti lehdistön tai urheiluselostajien edesauttamana sen jälkeen, kun kävelijä Valentin Kononen oksensi Helsingin EM-kisoissa urheilusuorituksensa aikana.
==Esimerkkejä==
* ''Ole hyvä'' on suomalainen idiomi, jota käytetään sekä pyydettäessä että annettaessa.
* ''Here you are'' (sananmukaisesti "tässä sinä olet") on englanninkielinen idiomi, jota käytetään samassa merkityksessä ojennettaessa asioita.
*''Heittää veivinsä''
*''Älä osta sikaa säkissä''
*''Matti kukkarossa''
==Lähteet==
{{viitteet}}
==Aiheesta muualla==
|