Avaa päävalikko

Muutokset

553 merkkiä lisätty, 10 vuotta sitten
Kiestinki mainitaan uudiskylänä ensimmäisen kerran vuonna 1679. Tarinan mukaan ensimmäinen asukas oli ''Kömö''-niminen [[saamelaiset|lappalainen]], josta juontuu kylässä myöhemmin esiintyvä sukunimi ''Kömönen'' (ven. ''Kemojev'').<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Pöllä, Matti | Nimike = Vienan Karjalan etnisen koostumuksen muutokset 1600–1800 -luvulla | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | Vuosi = 1995 | Sivu = 183–184 | Tunniste = ISBN 951-717-893-X}}</ref> Kylän nimi perustuu [[saamen kieli|saamen]] ''giessat'' ’kääriä, keriä; kaartaa (joesta)’ -verbistä johdettuun sanaan ''kiestA'' ’koste, akanvirta (kosken alla)’.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Räisänen, Alpo | Nimike = Nimet mieltä kiehtovat: etymologista nimistöntutkimusta | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | Vuosi = 2003 | Sivu = 151 | Tunniste = ISBN 951-746-518-1}}</ref> Historiallinen Kiestingin kunta sijaitsi [[Vienan Karjala]]n pohjoisosassa [[Arkangelin kuvernementti|Arkangelin kuvernementin]] Kemin kihlakunnassa. Sen naapurikuntia olivat lännessä [[Oulanka]], pohjoisessa [[Kouta]], idässä [[Kieretti]], kaakossa [[Vitsataipale]] ja etelässä [[Vaarakylä]]. Kunnan alue käsitti Tuoppajärven pohjoisrannikon ja [[Tiiksjärvi|Tiiksjärven]] ympäristön. Kuntaan kuuluneita kyliä olivat muun muassa Heinäjärvi, Jelettijärvi, Kananainen, Kiisjoki, Kokkosalmi, Käpäli, Lohilahti, Sohjana, Sohjanansuu ja Suvi-Suurijärvi. Aikaisemmin myös Vaarakylän kunta Tuoppajärven etelärannalta kuului Kiestinkiin.
 
Kunta lakkautettiin 1920-luvulla ja yhdistettiin Oulangan kunnanja Vaarakylän kuntien kanssa [[Kiestingin piiri]]ksi vuonna 1927.<ref name="Iso tietosanakirja 9">{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Iso tietosanakirja 9 | Vuosi = 1935 | Kappale = | Sivu = 812 | Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Otava | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref> Kiestingin piirikyläneuvostoalueella liitettiinoli sittemmin654 Louhenasukasta piirinvuonna [[1926]], jossajoista Kiestingin taajaman ympäristö muodosti asutushallintoalueen. Kiestingin asutushallintoalueen naapureina olivat lännessäoli [[Sohjanakarjalaiset|karjalaisia]]n kylähallintoalue ja idässä609, [[Suurijärvisuomalaiset|Suurijärvensuomalaisia]] kylähallintoalue.31 Kiestingin asutushallintoalueeseen kuului tuolloinja [[Kokkosalmivenäläiset|Kokkosalmenvenäläisiä]] kylä14.<ref name="Karjalan tasavaltaasnt vuonna 19971926"/>{{Verkkoviite | Tekijä = Karjalan ASNT:n Tilastohallinto/Igor Sergeev| Nimeke = Karjalan ASNT:n asuttujen paikkojen luettelo (Vuoden 1926 väestönlaskun aineiston mukaan)| Osoite = http://www.genealogia.fi/hakem/asnt1926.pdf | Ajankohta = | Julkaisija = Suomen Sukututkimusseura | Viitattu = 24.4.2009 | Kieli = }}</ref>
 
Kiestingin piiri liitettiin 1960-luvulla Louhen piirin, jossa Kiestingin taajaman ympäristö muodosti asutushallintoalueen. Kiestingin asutushallintoalueen naapureina olivat lännessä [[Sohjana]]n kylähallintoalue ja idässä [[Suurijärvi|Suurijärven]] kylähallintoalue. Kiestingin asutushallintoalueeseen kuului tuolloin [[Kokkosalmi|Kokkosalmen]] kylä.<ref name="Karjalan tasavalta vuonna 1997"/>
 
Suomessa on Kiestingistä kotoisin olevia sukuja. Paljon entisiä kiestinkiläisiä asuu myös [[Siperia]]n [[Omskin alue]]ella ja [[Kazakstan]]issa, jonne he joutuivat [[Stalinin vainot|Stalinin vainovuosina]].
16 122

muokkausta