Avaa päävalikko

Muutokset

230 merkkiä lisätty ,  10 vuotta sitten
{{Filosofi}} ym.
{{Filosofi
[[Kuva:Proudhon.jpg|thumb|Pierre-Joseph Proudhon]]
| haara = [[Anarkismi]]n teoreetikko
| aikakausi =
| kuvan nimi = Proudhon.jpg
| kuvan koko = 240px
| kuvateksti =
| nimi = Pierre-Joseph Proudhon
| syntynyt = [[15. tammikuuta]] [[1809]]
| kuollut = {{Kuolinaika ja ikä|15|1|1809|19|1|1865}}
| koulukunta =
| vaikutusalueet =
| tunnetut työt =
| allekirjoitus =
}}
'''Pierre-Joseph Proudhon''' (lausutaan [pʁudɔ̃] ([[15. tammikuuta]] [[1809]] – [[19. tammikuuta]] [[1865]]) oli ranskalainen [[ekonomisti]], [[sosiologi]] sekä [[filosofi]]. Hän oli ensimmäinen, joka käytti itsestään nimitystä "[[anarkisti]]".<ref>[http://recollectionbooks.com/bleed/Encyclopedia/ProudhonPierre-Joseph.htm The Anarchist Encyclopedia]</ref> Hänen tunnetuin lauseensa oli "Omaisuus”Omaisuus on varkautta"varkautta”.
 
Proudhon vastusti [[valtio]]ta ja halusi tilalle vapaaehtoisten yhteisöjen vapaaehtoiset liitot. Hän oli [[anarkososialisti]] mutta halusi anarkososialistisen yhteiskunnan toteutettavaksi ilman pakkoa ja väkivaltaa: korkoja[[korko]]ja ja vuokria ei pidä kieltää, ihmisten vain pitäisi omasta tahdostaan olla pyytämättä niitä ja hankkimatta tuotantovälineitä yksityisomistukseen tai muutenkaan suuria omaisuuksia. Hän piti omaisuutta vapauden perustana.
'''Pierre-Joseph Proudhon''' (lausutaan [pʁudɔ̃] ([[15. tammikuuta]] [[1809]] – [[19. tammikuuta]] [[1865]]) oli ranskalainen [[ekonomisti]], [[sosiologi]] sekä [[filosofi]]. Hän oli ensimmäinen, joka käytti itsestään nimitystä "[[anarkisti]]".<ref>[http://recollectionbooks.com/bleed/Encyclopedia/ProudhonPierre-Joseph.htm The Anarchist Encyclopedia]</ref> Hänen tunnetuin lauseensa oli "Omaisuus on varkautta".
 
== Nuoruus ==
Proudhon vastusti [[valtio]]ta ja halusi tilalle vapaaehtoisten yhteisöjen vapaaehtoiset liitot. Hän oli [[anarkososialisti]] mutta halusi anarkososialistisen yhteiskunnan toteutettavaksi ilman pakkoa ja väkivaltaa: korkoja ja vuokria ei pidä kieltää, ihmisten vain pitäisi omasta tahdostaan olla pyytämättä niitä ja hankkimatta tuotantovälineitä yksityisomistukseen tai muutenkaan suuria omaisuuksia. Hän piti omaisuutta vapauden perustana.
 
Proudhon syntyi [[Besancon]]issa 1809, olleen lähtöisin vaatimattomista oloista. Hänen isänsä oli talonpoika ja hän pilkkasi talonpoikien työtä valvovien metropoliensuurkaupunkien rappiota ja ylellistä elämää. Proudhon ei luottanut auktoriteetteihinarvovaltoihin, jota hyvin kuvastaa hänen täydellinen itseoppineisuutensa. [[Karl Marx]] kuvasi häntä proletaariksi, joka puhuu proletaarien puolesta.
==Nuoruus==
 
== Ura ==
Proudhon syntyi [[Besancon]]issa 1809, olleen lähtöisin vaatimattomista oloista. Hänen isänsä oli talonpoika ja hän pilkkasi talonpoikien työtä valvovien metropolien rappiota ja ylellistä elämää. Proudhon ei luottanut auktoriteetteihin, jota hyvin kuvastaa hänen täydellinen itseoppineisuutensa. [[Karl Marx]] kuvasi häntä proletaariksi, joka puhuu proletaarien puolesta.
[[Kuva:Proudhon-children.jpg|thumb|Pierre-Joseph Proudhon ja lapset.]]
Proudhon työskenteli nuoruudessaan työläisenä sekä toimittajana. Hän oli ensimmäinen yhteiskuntafilosofi joka käytti kirjoituksissaan sanaa ”anarkismi” selittäessään ajatusmaailmaansa ja itsestään sanaa ”anarkisti”. Tästä huolimatta hän joutui erimielisyyksiin Karl Marxin sekä muiden anarkistien, kuten [[Mihail Bakunin]]in, kanssa 1850. Proudhon piti Marxia yhtä pahana vihollisena kuin Ranskan autoritääristä eliittiäyläluokkaa.
 
Proudhonin mielestä yhteisomistus oli epäsuotavaa ja sosiaalinenyhteiskunnallinen vallankumous tulisi saavuttaa rauhanomaisin keinoin.
==Ura==
[[Kuva:Proudhon-children.jpg|thumb| Proudhon ja lapset]]
Proudhon työskenteli nuoruudessaan työläisenä sekä toimittajana. Hän oli ensimmäinen yhteiskuntafilosofi joka käytti kirjoituksissaan sanaa ”anarkismi” selittäessään ajatusmaailmaansa ja itsestään sanaa ”anarkisti”. Tästä huolimatta hän joutui erimielisyyksiin Karl Marxin sekä muiden anarkistien, kuten [[Mihail Bakunin]]in, kanssa 1850. Proudhon piti Marxia yhtä pahana vihollisena kuin Ranskan autoritääristä eliittiä.
 
Englantilainen Godwin, ranskalainen Proudhon sekä saksalainen [[Max Stirner]] muodostivat anarkismin teorian isäkolmikon 1800-luvulla.
Proudhonin mielestä yhteisomistus oli epäsuotavaa ja sosiaalinen vallankumous tulisi saavuttaa rauhanomaisin keinoin.
 
Prodhon piti oikeudenmukaisuutta universumiakaikkeutta hallitsevana periaatteena, joka hänen mielestään ideoloituu tasapainona,toteutuu luonnon balanssina. Ottaen huomioon, ettei 1800-luvun alussa ollut vielä laajoja saasteongelmia, hänen ajatuksensa olivat varsin moderneja, anarkisesta luonnostaan huolimattatasapainona. Teoksessaan ”Omaisuus on varkautta” hän perustele lausettaan, sillä ettei kenelläkään ole ikuista omistusoikeutta.
Englantilainen Godwin, ranskalainen Proudhon sekä saksalainen Max Stirner muodostivat anarkismin teorian isäkolmikon 1800-luvulla.
 
Vartuttuaan Proudhon opiskeli latinaa ja menestyi opinnoissaan hyvin, kääntäen muutamia teoksia. Hän käänsi myös ensimmäisen englanninkielisen ”Individualist anarchism 18” teoksen yhdessä [[Benjamin TuckerinTucker]]in kanssa.
Prodhon piti oikeudenmukaisuutta universumia hallitsevana periaatteena, joka hänen mielestään ideoloituu tasapainona, luonnon balanssina. Ottaen huomioon, ettei 1800-luvun alussa ollut vielä laajoja saasteongelmia, hänen ajatuksensa olivat varsin moderneja, anarkisesta luonnostaan huolimatta. Teoksessaan ”Omaisuus on varkautta” hän perustele lausettaan, sillä ettei kenelläkään ole ikuista omistusoikeutta.
 
Vartuttuaan Proudhon opiskeli latinaa ja menestyi opinnoissaan hyvin, kääntäen muutamia teoksia. Hän käänsi myös ensimmäisen englanninkielisen ”Individualist anarchism 18” teoksen yhdessä Benjamin Tuckerin kanssa.
 
Proudhon tuli kuuluisaksi artikkeleistaan, pamfleteistaan sekä kirjoistaan sekä siitä että hän osoitti vastustavansa auktoriteetteja osallistumalla Ranskan vallankumoukseen.
 
== Poliittinen ajattelu ==
 
Yksi Proudhonin sloganeista oli "Anarkia on järjestystä". Anarkistien tunnettu logo (A-kirjain O:n sisällä) kuvaa juuri tätä lausetta. Vielä tunnetumpi lainaus Proudhonilta on "Omaisuus on varkautta", joka liittyy hänen teokseensa ''Mitä omaisuus on?'' (1840). Alussa hän kokonaan torjui omaisuuden, yksityisen ja yhteisomistetun.
Hänestä omalla työllä tuotettu oli oikeutettua omaisuutta. Hän laski tähän paitsi suoraan itse tehdyt tuotteet, myös omaisuutta myymällä ja ostamalla tai muuten hankitun omaisuuden, kunhan hankinnassa ei käytetty väkivaltaa. Sittemmin hän kuitenkin hyväksyi myös maanomistuksen ja jopa sen periytymisen.
 
Kirjassaan ''[[Theory of Property]]'' hän sanoi: "Omaisuus”Omaisuus on ainoa voima, joka voi toimia vastavoimana valtiolle." Yksityinen omistusoikeus luo ulkoisesta vallankäytöstä irrallisia piirejä, jotka eivät ole valtiovallan kontrollissa, ja tämä on ainoa keino taata ihmisten vapaus.
 
Omaisuus on yhteiskunnan spontaani luomus ja suoja kaikenvaltaavaa valtiovaltaa vastaan mutta myös luo mahdollisuuden väärinkäyttöön, riistoon ja varkauteen.
 
Proudhonia pidetään silti sosialistina, koska hän kannatti sitä, että työntekijät omistaisivat tuotantovälineensä, eivät kapitalistit. Hän ei hyväksynyt maan yksityisomistusta, ja tuotantovälineiden yksityisomistusta hän vastusti monella perusteella, mm.muun muassa siksi, että se mahdollisti voiton ja työntekijöiden palkkaamisen esimiehen alaisuuteen. Hän myös halusi, että omaisuus jakautuisi melko tasaisesti.
 
Hän halusi lakkauttaa valtion ja sen tilalle tulisivat vapaaehtoisten muodostamat kunnat ja niiden muodostamat liitot (federaatiot).
Hän vastusti korkoa ja vuokraa mutta halusi niiden katoavan vapaaehtoisesti. Hän korosti, ettei niitä tai muutakaan vapaaehtoista toimintaa saisi kieltää lailla. (''Solution of the Social Problem'', 1848–49)
 
Proudhon ei julkisesti juurikaan vaivautunut kritisoimaanarvostelemaan Marxia, koska tuolloin Marxia ei pidetty merkittävänä ajattelijana. Sen sijaan hän kritisoiarvosteli (tuolloin) vaikutusvaltaisia sosialisteja. Silti Proudhonin kirja ''What is Property?'' sai Marxin vakuuttumaan että yksityisomistus tulisi lakkauttaa.
 
Proudhonin mielestä ihminen ei ole luonnostaan hyvä eikä liioin paha, vaan hänen hyvyytensä tai pahuutensa määrittyy niistä ulkoisista oloista, jotka ovat muovanneet hänen luontoaan. Jotta ihminen voisi elää Proudhonin kuvaamassa anarkiassa tulisi heidän olla huomattavasti valistuneempia kuin nyt ja kunnioittaa muita ihmisiä suuresti, jotta hallintokoneisto kävisi turhaksi. Hallinnon tulisi olla vain eräänlainen mielepiteidenmielipiteiden vaihtofoorumi tärkeille asioille. Proudhon myönsi kuitenkin utopiansa vaikeuden sillä oikeudenmukaisuus on henkinen ominaisuus, joka kehittyy ihmisessä hitaimmin ja sen esiinsaaminen vaatii ankaraa ja tarmokasta kasvatusta.
 
== Teoksia ==
 
* 1840 What is Property? (French: Qu'est ce que la propriété?)
{{Commons|Pierre-Joseph Proudhon|Pierre-Joseph Proudhon}}
 
== Lähteet ==
{{Viitteet}}