Avaa päävalikko

Muutokset

10 merkkiä poistettu ,  10 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
'''Jicarillat''' ovat [[Pohjois-Amerikka|Pohjois-Amerikan]] alkuperäiseen väestöön kuuluva [[apassit|apassikansa]]intiaanikansa. Heidän varhaiset juurensa ovat [[Kanada]]ssa, mutta [[historia]]ntutkijoiden arvelujen mukaan [[1300]]- tai [[1400-luku|1400-luvulla]] alkanut suuri kansanvaellus toi [[athapaska]]n-kielisiä intiaaneja monina eri ryhminä kohti [[etelä]]ä. [[Kalliovuoret|Kalliovuoria]] myötäillen nämä kansat kulkeutuivat [[Arizona]]an,[[Colorado]]on, [[Teksas]]iin, [[Kansas]]iin ja [[Uusi-Meksiko|Uuteen-Meksikoon]]. Ensimmäiset [[Eurooppa|Euroopasta]] tulleet [[löytöretkeilijä]]t kohtasivat vuonna [[1541]] Coloradossa ja Kansasissa athapaskaa puhuvia [[biisoni]]nmetsästäjiä, joita nimittivät ''quarechoiksi''. Myöhemmin on arveltu, että quarechot olivat jicarilloja. Espanjalaiset käyttivät heistä myös nimeä ''vaqueros.''<ref name="Apache">[http://www.greatdreams.com/apache/apache-tribe.htm Apache tribal Nation]</ref>
[[Kuva:SpruceTreeHouse.JPG|thumb|250px|jicarillat ja monet muut apassit hyökkäilivät zuni-intiaanien puebloihin; kivistä ja savitiilistä tehtyihin taloihin.]]
Aivan 1500-luvun loppuvuosina Uuteen-Meksikoon asettuneet espanjalaiset [[siirtolainen|siirtolaiset]] ottivat käyttöönsä sanan [[apassit|apache]], joka oli yhteisnimitys vihamielisistä intiaaniryhmistä, jotka hyökkäilivät paikallisten [[pueblo-kulttuuri|pueblointiaanien kyliin.]] Nimi tuli zuni-heimon sanasta ''apachu'' ja tarkoitti "vihollista". Nimitys yleistyi nopeasti. Jicarillat kuuluivat yhtenä ryhmänä näihin pelkoa herättäviin apasseihin, joilla oli yhteinen [[etninen]] tausta. Heidän tapansa, kielensä ja tottumuksensa erosivat paikallisista heimoista siksi paljon, että heidät oli helppo tunnistaa "vihollisiksi."
4 123

muokkausta