Ero sivun ”Aateli” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Thi (keskustelu | muokkaukset) öh? |
|||
Rivi 19:
1500-luvulta lähtien rälssiaseman sai pitää perintönä sekin, joka ei kyennyt suorittamaan ratsupalvelusta. [[Eerik XIV]] perusti [[kreivi]]n ja [[vapaaherra]]n aatelisarvot [[1561]]. Aatelisto sai suuria etuoikeuksia varsinkin maanomistukseen ja virkoihin nähden, ja siitä tuli vaikutusvaltaisin sääty [[valtiopäivät|valtiopäivillä]].<ref name="Vähäkangas" />
[[Kustaa II Aadolf]] perusti vuonna 1625 [[Ruotsin ritarihuone]]en, joka yhdisti aatelissäädyn järjestäytyneeksi kollektiiviksi, ja antoi [[1626]] ritarihuonejärjestyksen. Tarkoitus oli, että vanhimmat suvut saisivat ensimmäiset järjestysnumerot Ritarihuoheessa, näin tehtiinkin kreivien, vapaaherrojen ja ritareiden osalta, mutta todistusongelmien johdosta
Aateliset olivat 1600-luvulla [[velka]]antunut väestöryhmä. He saivat helposti velkaa suuria tilojansa vastaan. Myöhemmin 1700-luvulla sallittiin rälssimaan omistus myös talonpojille ja aatelin omaisuutta saattoi esiintyä kauppiailla ja varakkailla talonpojilla.
| |||