Ero sivun ”Kiestinki” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Historia: täydennys
tutkimukseen perustava tieto
Rivi 91:
 
=== Kiestingin taajama ===
Kiestingin taajama sijaitsee Tuoppajärven pohjoisrannalla [[Louhi|Louhesta]] [[Pääjärvi (taajama)|Pääjärvelle]] vievän maantien ja rautatien varrella noin 65 kilometriä Louhesta länteen. Vuonna [[1987]] Kiestingin taajamassa oli noin 2&nbsp;700 asukasta.<ref name="Karjalan tasavalta vuonna 1997">{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Karjalan tasavalta vuonna 1997 | Vuosi = 1997 | Luku = | Sivu = | Selite = |
Julkaisupaikka = Jyväskylä | Julkaisija = Yrityspalvelu Karelski | Tunniste = ISBN 952-90-8324-6 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = |
Kieli = }}</ref> Kiestinkiläisten elinkeinoja ovat kettu- ja minkkitarhaus, metsäteollisuus ja kalanjalostus.<ref name="Karjalan tasavalta vuonna 1997"/> Paikkakunnalla järjestetään heinäkuussa Pohjoiskarjalaisten juhlat (Viena on karjalankielisen väestön keskuudessa ''Pohjois-Karjala'').<ref name="Karjalan tasavalta vuonna 1997"/>
 
==Historia==
KieliKiestinki mainitaan uudiskylänä ensimmäisen kerran vuonna 1679. Tarinan mukaan ensimmäinen asukas oli ''Kömö''-niminen [[saamelaiset|lappalainen]], josta juontuu kylässä myöhemmin esiintyvä sukunimi ''Kömönen'' (ven. ''Kemojev'').<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Pöllä, Matti | Nimike = Vienan Karjalan etnisen koostumuksen muutokset 1600–1800 -luvulla | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | Vuosi = 1995 | Sivu = 183–184 | Tunniste = ISBN 951-717-893-X}}</ref> SenKylän nimi perustuu [[saamen kieli|saamen]] ''giessat'' ’kääriä, keriä; kaartaa (joesta)’ -verbistä johdettuun sanaan ''kiestA'' ’koste, akanvirta (kosken alla)’.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Räisänen, Alpo | Nimike = Nimet mieltä kiehtovat: etymologista nimistöntutkimusta | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | Vuosi = 2003 | Sivu = 151 | Tunniste = ISBN 951-746-518-1}}</ref> Historiallinen Kiestingin kunta sijaitsi [[Vienan Karjala]]n pohjoisosassa [[Arkangelin kuvernementti|Arkangelin kuvernementin]] Kemin kihlakunnassa. Sen naapurikuntia olivat lännessä [[Oulanka]], pohjoisessa [[Kouta]], idässä [[Kieretti]], kaakossa [[Vitsataipale]] ja etelässä [[Vaarakylä]]. Kunnan alue käsitti Tuoppajärven pohjoisrannikon ja [[Tiiksjärvi|Tiiksjärven]] ympäristön. Kuntaan kuuluneita kyliä olivat muun muassa Heinäjärvi, Jelettijärvi, Kananainen, Kiisjoki, Kokkosalmi, Käpäli, Lohilahti, Sohjana, Sohjanansuu ja Suvi-Suurijärvi. Aikaisemmin myös Vaarakylän kunta Tuoppajärven etelärannalta kuului Kiestinkiin.
Kiestingin kylä on perustettu jo 1550-luvulla.<ref name="Karjalan tasavalta vuonna 1997">{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Karjalan tasavalta vuonna 1997 | Vuosi = 1997 | Luku = | Sivu = | Selite = |
Julkaisupaikka = Jyväskylä | Julkaisija = Yrityspalvelu Karelski | Tunniste = ISBN 952-90-8324-6 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = |
Kieli = }}</ref> Sen nimi perustuu [[saamen kieli|saamen]] ''giessat'' ’kääriä, keriä; kaartaa (joesta)’ -verbistä johdettuun sanaan ''kiestA'' ’koste, akanvirta (kosken alla)’.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Räisänen, Alpo | Nimike = Nimet mieltä kiehtovat: etymologista nimistöntutkimusta | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | Vuosi = 2003 | Sivu = 151 | Tunniste = ISBN 951-746-518-1}}</ref> Historiallinen Kiestingin kunta sijaitsi [[Vienan Karjala]]n pohjoisosassa [[Arkangelin kuvernementti|Arkangelin kuvernementin]] Kemin kihlakunnassa. Sen naapurikuntia olivat lännessä [[Oulanka]], pohjoisessa [[Kouta]], idässä [[Kieretti]], kaakossa [[Vitsataipale]] ja etelässä [[Vaarakylä]]. Kunnan alue käsitti Tuoppajärven pohjoisrannikon ja [[Tiiksjärvi|Tiiksjärven]] ympäristön. Kuntaan kuuluneita kyliä olivat muun muassa Heinäjärvi, Jelettijärvi, Kananainen, Kiisjoki, Kokkosalmi, Käpäli, Lohilahti, Sohjana, Sohjanansuu ja Suvi-Suurijärvi. Aikaisemmin myös Vaarakylän kunta Tuoppajärven etelärannalta kuului Kiestinkiin.
 
Kunta lakkautettiin 1920-luvulla ja yhdistettiin Oulangan kunnan kanssa [[Kiestingin piiri]]ksi vuonna 1927.<ref name="Iso tietosanakirja 9">{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Iso tietosanakirja 9 | Vuosi = 1935 | Kappale = | Sivu = 812 | Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Otava | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref> Kiestingin piiri liitettiin sittemmin Louhen piirin, jossa Kiestingin taajaman ympäristö muodosti asutushallintoalueen. Kiestingin asutushallintoalueen naapureina olivat lännessä [[Sohjana]]n kylähallintoalue ja idässä [[Suurijärvi|Suurijärven]] kylähallintoalue. Kiestingin asutushallintoalueeseen kuului tuolloin [[Kokkosalmi|Kokkosalmen]] kylä.<ref name="Karjalan tasavalta vuonna 1997"/>