Ero sivun ”Kaipiainen” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 7:
Rautatiehistorista voidaan lisäksi mainita kapearaiteinen yhteys Tirvalle. 1900-luvun alkuvuosikymmeninä Tirvan teollisuus kuljetti tuotteitaan Kaipiaisten asemalle, ja sieltä eteenpäin. Tirvalla oli mm. myllynkivi- ja kimröökitehdas sekä saha. Tavaravaunujen lisäksi pienen höyryveturin perässä kulki usein myös pieni henkilövaunu. Kapearaiteisen radan raiteet on purettu, mutta vieläkin vanha ratalinja erottuu maastossa.
 
Kaipiaisten aseman veturitallitvaunuhallit oli pitkään vanhojen höyryvetureiden säilytyspaikkana. Vielä 1930-40-luvuilla veturitalleillavaunuhalleilla säilytettiin Venäjän keisarin Suomen-matkoillaan käyttämää junaa, höyryveturia ja vaunuja. Nykyään ainoat maailmassa säilyneet Venäjän keisarilliset vaunut, on Hyvinkäällä, Suomen rautatiemuseossa. Nämä Venäjän keisarin ja Suomen suuriruhtinaan kulkuneuvot Suomen rautateille on rakennettu 1870-luvulla. Vaunuja on ollut kaikkiaan kuusi, mutta vain kolme niistä on säilynyt: keisarin vaunu, keisarinnan vaunu ja salonkivaunu.
 
Keisarilliset vaunut ovat säilyneet ainakin kahdesta syystä. Ne olivat Suomen Valtionrautateiden rakennuttamia ja omistamia ja niitä säilytettiin vuodesta 1914 Kaipiaisten vaunuhallissa eikä enää Pietarissa, kuten aiemmin. Jos vaunut olisivat jääneet Pietariin, niiden kohtalo olisi ollut sama kuin kaikkien muidenkin keisarillisten vaunujen.