Ero sivun ”Taloudellinen sodankäynti” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ukas (keskustelu | muokkaukset)
pEi muokkausyhteenvetoa
Ukas (keskustelu | muokkaukset)
p typo
Rivi 6:
Epäsuoran taloudellisen sodankäynnin keinot ja tarkoitusperät ovat usein talouteen sidonnaisempia. Kauppa- ja huoltosaarrot, boikotit, liittolaissuhteiden hoito palkitsemisella, lahjominen, vastustajan talouteen kohdistetut suorat ja keskitetyt iskut ovat kaikki perinteikkäitä taloudellisen sodan keinoja.<ref name="SaGW"/>
 
Talous on keskeinen osa [[Totaalinen sodankäynti|totaalista sodankäyntiä]] ja vastustajan talouteen vaikuttava sodankäynti suuntautuu helpommin [[kotirintama]]an, kuin varsinaisella taistelualueella oleviin joukkoihin. [[Ensimmäinen maailmansota|ensimmäisenEnsimmäisen maailmansodan]] aikana liittoutuneiden ylläpitämä merisaarto vaikutti Saksan talouteen ratkaisevasti. Maa alkoi kärsiä tarvikepulasta ja lopulta nälänhädästä. Viimeisen sotavuoden aikana Saksan kotirintamalla puhkesi useita levottomuuksia ja kapinoita, jotka lopulta pakottivat maan rauhaan. Taas rintamajoukkoihin saarrolla ei ollut suurempaa vaikutusta, sillä ensimmäistä kertaa vuosiin Saksa eteni saavuttaen voittoja taistelukentillä.<ref name="SaGW"/>
 
Yksi tunnetuista käynnissä olevista tapauksista on [[Yhdysvallat|Yhdysvaltain]] ylläpitämä [[Kuuban kauppasaarto]], joka on ollut voimassa vuodesta 1962. Kauppasaarto on laaja ja vaikuttaa kaikkiin [[Kuuba]]n ja Yhdysvaltain kanssa käyvien yritysten ja valtioiden kauppaan. Saartoa on yritetty purkaa [[YK]]:ssa useita kertoja, mutta hankkeet ovat kaatuneet Yhdysvaltain ja joidenkin sen liittolaisten vastustukseen.