Ero sivun ”Lampuoti” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 18:
 
== 1800-luku ==
Vaikka suomalaisessa yhteiskunnassa elinkeinorakenteen muutokset olivat vähäisiä, niin maatalousväestön sisäisessä sosiaalisessa rakenteessa varsinkin 1800-luku merkitsi merkittäviä muutoksia. Eräänä keskeisinä lähtökohtina olivat isojako ja vähitellen alkanut puun teollinen hyötykäyttö. Erityisen voimakkasti tämä näkyi maata omistavan ryhmän pienemisenä suhteestäsuhteessa maata omistamattomaan ryhmään. Myös lampuotien määrä väheni ja heidän sosiaalinen statuksensa alkoi yhä enemmän muistuttaa torpparien asemaa.
 
Hyvänä esimerkkinä muutoksesta lampuotien asemasta käy [[Hakoisten kartano]]. Aiemmin kartanolla oli ollut suhteellisen vähän omaa viljelyä ja lampuotit olivat hoitaneet melko isoilla vuokratiloillaan viljelyn ja maksaneet kartanoon vuokran tiloistaan. Kuitenkin 1850- ja 1860-luvuilla kaikki nämä tilat liitettiin suoraan osaksi kartanoa ja lampuodit siirrettiin usein kartanon todellisiin torppiin. Tällöin heille tuli usein verojen lisäksi myös päivätyövelvollisuus, sillä kartanon laajentunut viljelysala vaati runsaasti työväkeä, varsinkin kylvön ja korjuun aikoina.
 
Oman lisänsä 1800-luvulla tilanvuokraajien ryhmään toivat lakkautettujen upseerinpuustellien, jotka olivat muuttuneet kruununpuustelleiksi, vuokraajat, jotka usein saattoivat olla myös säätyläisiä. Myös ns. Karjalan lahjoistustilojenlahjoitustilojen talonpoikia pidettiin tuossa vaiheessa lampuoteina. Kokonaismäärältää kokotilanvuokraajat olivat kuitenkin vain n. 2-3 % maatilatalouden ammatissa toimivasta väestöstä, johon kuuluivat heidän lisäkseen: talonpojat, torpparit, muonamiehet, mäkitupalaiset sekä piiat ja rengit.
 
Instituutiona lampuotius menetti merkityksensä, kun tilojen verovapaudet kumottiin ja kaikki verosuoritukset ohjautuivat yhteiskunnalle. Itsenäisyyden alun suuressa maareformissa, eli torpaprivapautuksessa,torpparivapautuksessa ei kuitenkaan käsitelty lampuotien asemaa. He eivät voineet lunastaa viljelemiään tiloja omiksi torpapreidentorppareiden ja myöhemmin mäkitupalaisten tavoin.
[[Luokka:Suomen asutus- ja yhteiskuntahistoria]]