Ero sivun ”Spontaani sikiäminen” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
parannuksia, selkeytystä
Käyttäjän Markuskala (keskustelu) muokkaus 6589478 kumottiin
Rivi 1:
{{tämä artikkeli|käsittelee eliöiden luultua syntyä elottomasta aineesta. Nykyaikaisista elämän syntyä käsittelevistä teorioista katso [[elämän synty]] ja [[kemiallinen evoluutio]].}}
 
'''Alkusynty''', '''spontaani sikiäminen''' tai '''spontaani generaatio''' (latinan ''generatio spontanea'') eli '''abiogeneesi''', (kreikan ''a-bio-genesis'', ’spontaani synty’) on vanhentunut [[biologia|biologinen]] teoria, jonka mukaan ''eliöt'' syntyvät elottomasta materiasta. Teoriaa ei pidä sekoittaa nykyaikaiseen käsitykseen ''elämän'' synnystä, johon viitataan myös abiogeneesi-termillä. Olennaisin ero vanhentuneen käsityksen ja nykyaikaisen käsityksen välillä on, että aiemman mukaan uusia elämänmuotoja syntyy spontaanisti elottomasta luonnosta, kun taas nykyaikaisen abiogeneesi tarkastelee ''elämän'' syntyä. Esimerkiksi [[Aristoteles]] päätteli, että koiperhoset syntyvät villasta ja kirput lannasta. Keskiajan Euroopassa kuviteltiin hiirien, hyönteisten ja muiden pienten eläinten syntyvän vanhoista vaatteista tai jätekasoista. Italialainen lääkäri [[Francesco Redi]] osoitti tämän käsityksen erheelliseksi toteamalla vuonna [[1668]], etteivät kärpäsentoukat synny lannasta, vaan toisten kärpästen lantaan laskemista munista.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = K. Lee Lerner & Brenda Wilmoth Lerner | Nimeke =The Gale Encyclopedia of Science, vol. 4 (3. painos) | Vuosi =2004 | Sivu =2897 | Julkaisija =Thomson Gale | Tunniste =ISBN 0-7876-7558-X}}</ref>
'''Alkusynty''', '''spontaani sikiäminen''' tai '''spontaani generaatio''' (latinan ''generatio spontanea'') eli '''abiogeneesi''', (kreikan ''a-bio-genesis'', ’spontaani synty’) tarkoittaa eliöiden oletettua syntymistä elottomista aineista.
 
Vasta [[1600-luku|1600-luvun]] lopussa todettiin, ettei alkusyntyä tapahdu. [[Bakteerit|Bakteerien]] löytyminen horjuttitulkittiin jonkinaluksi verranabiogeneesiä tätätukevaksi käsitystäteoriaksi, mutta vasta [[Louis Pasteur]] osoitti 1800-luvulla, ettei edes bakteereita synny pelkästä elottomasta aineesta.<ref name="BI5">{{BI5|99, 160}}</ref>
[[Aristoteles]] päätteli, että koiperhoset syntyvät villasta, kirput lannasta ja niin edelleen. [[Anaksimandros]] taas arveli että kaikki elävät olennot syntyvät [[vesi|vedestä]], joka höyrystyy [[aurinko|auringon]] lämmössä. Keskiajan Euroopassa ajateltiin yhä mm., että kärpäsentoukat syntyvän lannasta. Italialainen lääkäri [[Francesco Redi]] osoitti tämän käsityksen erheelliseksi vuonna [[1668]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = K. Lee Lerner & Brenda Wilmoth Lerner | Nimeke =The Gale Encyclopedia of Science, vol. 4 (3. painos) | Vuosi =2004 | Sivu =2897 | Julkaisija =Thomson Gale | Tunniste =ISBN 0-7876-7558-X}}</ref>
 
Vasta [[1600-luku|1600-luvun]] lopussa todettiin, ettei alkusyntyä tapahdu. [[Bakteerit|Bakteerien]] löytyminen horjutti jonkin verran tätä käsitystä, mutta vasta [[Louis Pasteur]] osoitti 1800-luvulla, ettei edes bakteereita synny pelkästä elottomasta aineesta.<ref name="BI5">{{BI5|99, 160}}</ref>
 
Nykyisin alkusynnyllä tai abiogeneesillä saatetaan viitata myös teorioihin [[Elämän alkuperä|elämän synnystä]] [[Maa]]ssa. Näin ajatus siitä, että eloton luonto voisi jollain tavalla tuottaa elämää, elää tieteen piirissä.
 
==Lähteet==