4
muokkausta
Ero sivun ”Imusuonisto” versioiden välillä
→Anatomia
p (Botti lisäsi: bg:Лимфна система) |
|||
|
== Anatomia ==
Pienin imusuonityyppi on ''imuhiussuoni'' ''(vas lymphocapillare)'', joka alkaa umpipussina kudossolujen välistä. Runsaimmin niitä on [[iho]]n ja [[limakalvo]]jen [[epiteeli]]n alla. Imuhiussuonten seinämät ovat ohuet ja hatarat.
Imuhiussuonet yhtyvät suuremmiksi imusuoniksi, ''imusuonirungoiksi'' (toisinaan käytetään myös nimeä imutierungot) ''(trunci lymphatici)'':
Suurin imusuonirunko on ''rintatiehyt'' ''(ductus thoracicus)'', joksi yhtyvät alaruumiista ja yläruumiin vasemmasta puoliskosta imunestettä tuovat imusuonirungot. Rintatiehyt laskee verenkiertoon vasemman solislaskimon ''(vena subclavia)'' ja vasemman sisemmän kaulalaskimon ''(vena jugularis interna)'' kulmauksessa. Oikean puolen [[pää]]n ja rinnanseudun imuneste kerääntyy kuitenkin ''oikeaan imutiehyeen'' ''(ductus thoracicus dexter)'', joka laskee verenkiertoon oikean solislaskimon ''(vena subclavia)'' ja oikean sisemmän kaulalaskimon ''(vena jugularis interna)'' kulmauksessa. Ennen verenkiertoon laskemistaan imuneste suodattuu ainakin yhden imusolmukkeen lävitse.
Imusuonten [[histologia|histologinen]] rakenne muistuttaa [[laskimo]]iden rakennetta. Suonissa on yhdensuuntaisia läppiä, jotka estävät nesteen takaisinvirtauksen väärään suuntaan.
Lisäksi suurempien imusuonten seinämässä on ohut kerros sileää lihasta. Imunesteen aiheuttama seinämän venytys saa aikaan tämän lihaksen rytmisen supistumisen, joka puolestaan työntää imunestettä eteenpäin suonessa.
Alemmilla selkärankaisilla imusuonistoon liittyy laajoja onteloita, esimerkiksi [[sammakkoeläimet|sammakkoeläinten]] lymfapussit.
| |||