Ero sivun ”Mikrobiologia” versioiden välillä

4 merkkiä lisätty ,  13 vuotta sitten
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
p (Botti: hi:सूक्ष्मजैविकी on suositeltu artikkeli)
 
===Mikrobien löytäminen===
Mikrobeja on käytetty hyödyksi tuhansia vuosia esimerkiksi oluenvalmistuksessa ja leivonnassa. Myös tautien tarttumisen periaatteet on pääpiirteissään tiedetty useissa varhaisissa sivilisaatioissa. Itse mikrobeja ei kuitenkaan vielä tunnettu - vasta vuonna 1546 [[Girolamo Fracastoro]] julkaisi tutkielmansa ''De contagione'', jossa hän esitti elävien olentojen olevan sairauksien takana. Mikrobiologialle antoi alkusysäyksen [[mikroskooppi|mikroskoopin]] keksiminen noin sata vuotta myöhemmin. Nuori englantilainen tiedemies [[Robert Hooke]] (1635-1703) löysi ja kuvaili ensimmäisenä sienisolun alkeellisen mikroskoopin avulla ja julkaisi löydöksensä vuonna 1665 teoksessa ''Micrographia''. Samoihin aikoihin myös hollantilainen [[Antoni van Leeuwenhoek]] (1632-1723) ryhtyi valmistamaan mikroskooppeja Hooken havaintojen innoitettua häntä. Leeuwenhoek havaitsi ensimmäisenä mikroskooppiset organismit (joita hän kutsui nimellä "animalcules") ja vuodesta 1673 alkaen ryhtyi kirjoittamaan havainnoistaan kirjeitä Royal Society of London -järjestölle. Hän sai ensimmäisenä ihmissilmälle näkyviksi muun muassa bakteerit, siittiöt, verisolut, mikroskooppiset sukkulamadot ja paljon muuta. Hooken ja Leeuwenhoekin tutkimukset aloittivat uuden aikakauden mikrobiologiassa.
 
Jo satoja vuosia aiemmin (mm. antiikin Roomassa) oli yleisesti hyväksytty ajatus, että eräät elävät organismit syntyisivät itsestään epäorgaanisesta aineksesta, erityisesti pilaantuvasta. Tätä kutsuttiin nimellä [[alkusynty]] eli spontaani generaatio (''generatio spontanea'') ja eräs esimerkki siitä oli kärpäsentoukkien ilmaantuminen pilaantuvaan lihaan. Mikroskoopin keksiminen tavallaan vain vahvisti tätä käsitystä - sen alla avautui kokonainen uusi maailma, johon eliöt näyttivät ilmaantuvan aivan itsestään. Kärpäsentoukkien osalta italialainen fyysikko ja luonnontieteilijä [[Francesco Redi]] (1626-1697) kumosi spontaanin generaation teorian osoittamalla, että kärpäsentoukkia ilmestyi lihaan vain, jos kärpäset pääsivät laskemaan siihen munansa. Muiden organismien osalta väittely jatkui vuoteen 1745 saakka, jolloin englantilainen luonnontieteilijä [[John Needham]] (1713-1781) tuki tätä teoriaa edelleen. Oli yleisesti tiedossa, että keittäminen tuhosi mikrobit. Niinpä hän keitti lihalientä, sulki sen pulloon ja odotti - koska lihaliemestä löytyi mikro-organismeja, hän päätteli niiden ilmestyvän sinne spontaanin generaation kautta. Italialainen pappi Lazzaro Spallanzani epäili Needhamin kokeen tuloksen johtuvan siitä, että mikrobit olivat päässeet lihaliemeen ilmasta keittämisen jälkeen, mutta ennen kuin astian kansi oli suljettu. Hän testasi teoriaansa muuntelemalla Needhamin koetta siten, että imi astiasta ilman pois ennen kuin keitti lihaliemen astiassa. Mikrobikasvua ei esiintynyt, mutta spontaanin generaation kannattajat väittivät sen ainoastaan todistavan, että spontaani generaatio ei voinut tapahtua ilman ilmaa.
Rekisteröitymätön käyttäjä