Ero sivun ”Galeazzo Ciano” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ukas (keskustelu | muokkaukset)
pEi muokkausyhteenvetoa
Ukas (keskustelu | muokkaukset)
Rivi 12:
Seuraavana vuonna Ciano järjesti veljesten Carlo ja Nello Rossellin murhan [[Ranska]]ssa, [[Bagnoles-de-l'Orne]]ssa kesäkuussa [[1937]]. Carlo oli maanpaossa elävä fasistien vastustajien johtaja ja Giustizia e Libertà-liikkeen perustaja. Liike oli toiminut aktiivisesti [[Franco]]n fasisteja ja italialaisia ja [[saksa]]laisia liittolaisia vastaan [[Espanjan sisällissota|Espanjan sisällissodan]] aikana.
 
Alkuun Ciano kannatti Mussolinin ajatuksia Italian laajentamisesta. Hän kannusti appeaan kehittämään aggressiivista Balkan-politiikkaa Saksan vaikutuksen vähentämiseksi etelä-Euroopassa. Ciano tuki [[Albania]]n miehittämistä pääsiäisenä 1939.<ref name="WF"/>
[[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] aikana Ciano menetti uskonsa [[natsi-Saksa]]an ja tämän johtamaan sodankäyntiin. Hänen mielestään Italian olisi tullut erota Saksasta jo jälkimmäisen hyökättyä [[Puola]]an 1939.<ref name="WF"/> Kun saksalaiset ja italialaiset joukot antautuivat pohjois-Afrikassa ja kärsivät tappioita itärintamalla [[Neuvostoliitto|Neuvostoliitossa]] Ciano kannatti ja ajoi Italian eroamista taistelusta keväällä [[1943]]. Hänet hiljennettiin erottamalla virastaan ja nimittämällä suurlähettilääksi Vatikaanikaupunkiin. Tässä tehtävässä hänen täytyi pysyä [[Rooma]]ssa Mussolinin valvovan katseen alla.
 
[[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] aikanaalkaessa Ciano menetti uskonsaepäili [[natsi-Saksa]]ann mahdollisuuksia pärjätä sodassa ja tämäntiesi, ettei Italian asevoimilla olisi juuri johtamaanmahdollisuuksia sodankäyntiinsuursodassa. Hänen mielestään Italian olisi tullut erota Saksasta jo jälkimmäisen hyökättyä [[Puola]]an 1939. Saksan alkumenestyksen johdosta hän ehti muuttaa mieltään,<ref name="WF"/> Kunmutta kun saksalaiset ja italialaiset joukot antautuivat pohjois-Afrikassa ja kärsivät suuria tappioita itärintamalla[[itärintama]]lla [[Neuvostoliitto|Neuvostoliitossa]] Ciano kannatti ja ajoi Italian eroamista taistelusta keväällä [[1943]]. Hänet hiljennettiin erottamalla virastaan ja nimittämällä suurlähettilääksi Vatikaanikaupunkiin[[Vatikaani]]kaupunkiin. Tässä tehtävässä hänen täytyi pysyä [[Rooma]]ssa Mussolinin valvovan katseen alla.
Heinäkuun 24. päivän iltana Mussolini kutsui fasistien suurneuvoston pitämään ensimmäistä kokoustaan sodan alkamisen jälkeen. Kokouksessa Mussolini ilmoitti saksalaisten aikovan evakuoida joukkonsa etelä-Italiasta. Mussolinin pitkäaikainen fasistitoveri Kreivi [[Dino Grandi]] hyökkäsi tätä vastaan. Grandi teki ehdotuksen, että täysi perustuslaillinen valta palautettaisiin takaisin kuninkaalle. Ääni ehdotuksen puolesta olisi epäluottamusääni Mussolinille. Ehdotus saikin suuren kannatuksen ja Ciano kuului puolesta äänestäneisiin.
 
Heinäkuun 24. päivän iltana Mussolini kutsui fasistien suurneuvoston pitämään ensimmäistä kokoustaan sodan alkamisen jälkeen. Kokouksessa Mussolini ilmoitti saksalaisten aikovan evakuoida joukkonsa etelä-Italiasta. Mussolinin pitkäaikainen fasistitoveri Kreivi [[Dino Grandi]] hyökkäsi tätä vastaan. Grandi teki ehdotuksen, että täysi perustuslaillinen valta palautettaisiin takaisin kuninkaalle. Ääni ehdotuksen puolesta olisi epäluottamusääni Mussolinille. Ehdotus saikin suuren kannatuksen ja Ciano kuului puolesta äänestäneisiin<ref name="WF"/>.
 
Mussolini ei suhtautunut ehdotukseen vakavasti, mutta pettyi seuraavana iltapäivänä, kun kuningas [[Viktor Emanuel III]] kutsui hänet palatsiinsa ja erotti hänet virastaan. Tämän jälkeen Mussolini pidätettiin. Saksalaiset palauttivat hänet valtaan lyhyeksi ajaksi. Tuolloin Cianon pidätti Mussolinin sosialistisen Italian tasavallan poliisi. Saksalaisten painostama Mussolini järjesti Cianolle oikeudenkäynnin, joka päättyi kuolemantuomioon. Hänen vaimonsa armonanomuksista huolimatta Ciano teloitettiin [[Verona]]ssa 11. tammikuuta 1944.<ref name="WF"/>