Ero sivun ”Nikean uskontunnustus” versioiden välillä

18 merkkiä lisätty ,  12 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
p
Nikaian uskontunnustusta käytetään pääsääntöisesti kaikissa [[katolinen kirkko|Katolisen kirkon]] ja [[Ortodoksisuus|Ortodoksisten kirkkokuntien]] [[Jumalanpalvelus|jumalanpalveluksissa]]. Katolisessa [[messu]]ssa Nikaian uskontunnustus lauletaan, ja se muodostaa messun Credo-osan (credo, "minä uskon", latinankielisen uskontunnustuksen ensimmäinen sana). [[Luterilaisuus|Evankelisluterilaisessa kirkossa]] se on käytössä juhlallisimmissa jumalanpalveluksissa; tavallisissa jumalanpalveluksissa käytetään apostolista uskontunnustusta.
 
Eri kirkkokuntien käyttämissä versioissa on pieniä eroja sanamuodoissa. Lisäksi on huomattava, että ortodoksisen sanamuodon mukaa [[Pyhä Henki]] "lähtee Isästä", kun taas läntisten kirkkokuntien piirissä Pyhään "lähtee Isästä ja Pojasta". Kyseinen ns. [[filioque]] -lisäys (lat. filio "'pojasta"'; -que 'sekä' > "sekä pojasta") tuli yleisesti käyttöön lännen kirkossa 600-700 -luvuilla. Tarkoituksena oli korostaa ylösnousseen Pojan läsnäoloa Pyhän Hengen kautta maailmassa. Lisäys syvensi eroja idän ja lännen kristillisyyden välillä, ja oli yksi ortodoksisen ja katolisen kirkkokunnan eron syistä vuonna [[1054]].
 
{{wikiaineisto|Nikaian uskontunnustus}}
Rekisteröitymätön käyttäjä