Ero sivun ”Symbioosi” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Nallimbot (keskustelu | muokkaukset)
p Botti muokkasi: it:Simbiosi mutualistica
Xqbot (keskustelu | muokkaukset)
p Botti lisäsi: la:Symbiosis; cosmetic changes
Rivi 1:
[[KuvaTiedosto:Common clownfish.jpg|300px|thumb|Symbioosi vallitsee [[vuokkokala|vuokkokalan]]n (''Amphiprion ocellaris'') ja suurikokoisen [[Heteractis magnifica|merivuokon]] (''Heteractis magnifica'') välillä.]]
'''Symbioosi''' ([[kreikan kieli|kreikan kielestä]]: ''syn'' = kanssa, yhdessä, ''bios'' = elämä) merkitsee [[biologia]]ssa kahden tai useamman [[eliö]]lajin edustajien läheistä yhteiseloa.<ref name="BI3">{{BI3}}</ref>
 
Rivi 17:
Jos symbioosin toinen osapuoli on selvästi suurempi kuin toinen, kutsutaan suurempaa isännäksi ja pienempää ''symbiontiksi''. [[Ektosymbioosi]]ssa symbiontti elää isäntänsä pinnalla, ruuansulatuskanavissa tai rauhasten huokosissa. [[Endosymbioosi]]ssa symbiontti puolestaan elää isäntänsä kudosten sisällä joko solujen sisällä tai niiden ulkopuolella.
 
Biologi [[Lynn Margulis]] on esittänyt, että symbioosi on merkittävä eteenpäin vievä voima [[evoluutio]]ssa. Hänen mukaansa [[Charles Darwin|DarwinDarwinin]]in evoluutioteoria on puutteellinen väittäessään pelkän kilpailun ja eloonjäämistaistelun aiheuttavan evoluutiota, ja että elämä on levinnyt maapallolle verkostoitumalla, ei taistelulla. Toisaalta yhteistyötä tekevät organismit ovat kilpailukykyisempiä yksineläviin organismeihin nähden.
 
Symbioosi ei ole sopimuksellinen yhteistyö, vaan se vallitsee vain niin kauan kuin se on paras vaihtoehto kaikille osapuolille. Olosuhteiden muutoksesta johtuen tai osapuolten elinkaaren edetessä symbioosi saattaa loppua. Tällöin symbiontista saattaa esimerkiksi tulla loinen tai isäntä saattaa käyttää symbiontin ravinnokseen.
 
== Eläinten symbiooseja ==
 
Eräs tunnetuimmista symbiooseista vallitsee [[vuokkokala]]n ja eräiden trooppisten [[merivuokot|merivuokkojen]] välillä. Kala elää merivuokon pistävien ulokkeiden seassa, jossa se puolustaa merivuokkoa sitä ravinnokseen käyttäviltä kaloilta ja suojautuu samalla itse omilta vihollisiltaan. Eräät tokot ovat puolestaan muodostaneet symbioosin katkaravun kanssa: molemmat elävät katkaravun pohjahiekkaan kaivamassa kuopassa, ja mikäli vaara uhkaa, koskettaa tokko merkiksi pyrstöllään lähes sokeaa katkarapua, jolloin molemmat kaivautuvat kuoppaan suojaan viholliselta.
Rivi 27:
[[Krokotiilinvartija]] (''Pluvianus aegyptius'') on kahlaajalintu, joka on saanut nimensä erikoisesta symbioosistaan [[krokotiilit|krokotiilien]] kanssa. Krokotiili antaa linnun syödä vapaasti loisiaan avaten jopa leukansa ammolleen, jotta lintu pääsisi puhdistamaan suussa mahdollisesti pesivät loiseläimet. Lintu saa vastineeksi helppoa ravintoa ja suojaa, sillä vain harva eläin uskaltaisi hyökätä linnun kimppuun sen ollessa isäntäeläimensä päällä.
 
== Kasvien symbiooseja ==
 
Monet [[kasvi]]t elävät symbioosissa toisen kasvin tai muuhun eliöryhmään kuuluvan lajin kanssa. Ehkä pitkälle viedyin symbioosi on [[jäkälä]], jossa levä ja sieni muodostavat ikään kuin kaksoiseliön. Sieni imee vettä, jota rihmastojen välissä olevat levät käyttävät ja muodostavat yhteyttämällä sienen tarvitsemia aineita.
Rivi 41:
Ihminen on symbioosissa eräiden [[bakteerit|bakteerien]] kanssa. Esimerkiksi suolistobakteerit muun muassa tuottavat ravinteita ja osallistuvat ruoansulatukseen.
 
== Lähteet ==
{{viitteet}}
{{Link GA|cs}}
 
[[Luokka:Ekologiset vuorovaikutussuhteet]]
 
{{Link GA|cs}}
 
[[af:Simbiose]]
Rivi 70 ⟶ 69:
[[it:Simbiosi mutualistica]]
[[he:סימביוזה]]
[[la:Symbiosis]]
[[lv:Simbioze]]
[[lt:Simbiozė]]