Ero sivun ”Humen giljotiini” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
rv; yhä lähteetön |
Käyttäjän Samulili (keskustelu) muokkaus 6551425 kumottiin |
||
Rivi 1:
[[Kuva:David Hume.jpg|thumb|David Hume.]]
'''Humen giljotiinin''' eli '''Humen lain''' mukaan tosiasioista ei voi johtaa [[moraali]]sia sääntöjä. Näin Humen giljotiini siis leikkaa moraalin irti luonnollisista totuuksista. Periaatteen loi filosofi [[David Hume]] teoksessaan ''[[A Treatise of Human Nature]]'' ([[1739]]). Alkuperäinen sääntö kuuluu ''”there is no ought from is”'', eli kuvailevista lauseista ei voi johtaa suoraan [[päättely|päättelemällä]] ohjeita antavia lauseita, joiden mukaan asioiden tulisi olla tietyllä tapaa — toisin sanoen siitä, miten asiat ovat, ei voida päätellä, miten niiden pitäisi olla. Humen laki on läheistä sukua [[naturalistinen virhepäätelmä|naturalistisen eli luonnollisuuteen vetoavan virhepäätelmän]] arvostelulle.
Humen lain mukaisen virhepäätelmän yleinen kaava on:
#A on tosiasia.
#Siispä A:n soveltaminen on oikein.
Esimerkkejä Humen lain vastaisesta virhepäätelmästä voivat olla esimerkiksi seuraavat väitteet:
* Ihminen tarvitsee ravintoa, siispä ravinnon hankkiminen on oikein.
* Jos kouluammuskelu voidaan estää, on oikein, että niin pyritään tekemään.
* Henkilö ei voi käytökselleen mitään, siispä hänen käytöksensa on oikein.
Erilaisia moraaliteorioita, jotka yrittävät kiertää Humen giljotiinin tai jättää sen huomiotta tietoisesti, on monia. Humen lain vastakkaiselle kannalle eli sille, että tosiasiaväitteistä voi johtaa arvoarvostelmia, on filosofi [[S. Albert Kivinen]] antanut nimityksen ”Ahmavaaran korkkiruuvi”. Nimitys viittaa [[Yrjö Ahmavaara]]an.
| |||