Ero sivun ”Kemiallinen evoluutio” versioiden välillä

'''Kemiallinen evoluutio''' tarkoittaa käsitystä,[[elämä]]n jonkasyntyä mukaan elottomassa luonnossa tapahtuneet kemialliset reaktiot olisivat johtaneetedeltänyttä molekyylijärjestelmien asteittaiseenkehitystä kehitykseenelottomasta jaaineesta lopultaasteittain eläväksi [[elämä|elävänsolu]] solun syntyynksi. Kemiallisella [[evoluutio]]lla voidaan viitata myös [[alkuaine|alkuaineiden]] syntyyn. Vaikka muun muassa [[Millerin koe|Millerin kokeen]] tyyppisissä kokeissa on onnistuttu tuottamaan muutamia [[aminohappo|aminohappoja]], kemiallisestakemiallisen evoluutiostaevoluution eitarkkaa varsinaisestijärjestystä oleei mitään todisteitatiedetä. Laboratoriossa ei myöskään ole onnistuttu tuottamaan elämän vaatimia [[polymeeri|polymeroituneita]] [[makromolekyylejä| makromolekyylejä]]. Elävän solun keskeiset elementit ovat [[lipidi]]pitoinen [[solukalvo]], tietyn mallin mukaan rakentuneet [[geeni]]t ja [[entsyymi]]t, jotka ovat lähinnä [[proteiini|proteiineja]]. koska solussa jokainen näistä kolmesta elementistä on riippuvainen kahdesta muusta, ei osata sanoa missä järjestyksessä kemiallinen evoluutio olisi tapahtunut. Kolme kemiallisen evoluution usein esitettyä teoriaa ovat [[Rikki-rautamaailma|aineenvaihdunta ensin]], [[lipidimaailma]] ja [[RNA-maailma]], jotka kukin painottavat yhden solun peruselementin tärkeyttä kemiallisessa evoluutiossa, jossa syntyi ensin [[esisolu]], sitten solu. Näitä perusteorioita yhdistellään tutkijoiden esityksissä erilaisiksi sekamalleiksi.

Väitetyn elämänElämän synnyn historia on vaikeasti tutkittava aihe., Elämänkoska elämän synnyn ajoiltaajalta ei ole säilynyt kokonaisia kivikerrostumia, joita tutkimalla saataisiin selvitettyä tuolloin vallinneita olosuhteita. TeoriaaTätä teoriaa on vaikea tutkia ja todistaa, koska mahdollisetkemiallisen varhaisetevoluution mahdolliset molekyylit ovat joka tapauksessa hajonneet aikoja sitten. Laboratoriossa kemiallista evoluutiota ei voi kokonaisuudessaan tutkia, koska sen uskotaan vaatineen miljoonia vuosia.

Elämän synty vaatisipohjautui hiiltä sisältävien molekyylien ketjuuntumisenketjuuntumiseen, polymeraationpolymeraatioon. OnkinOn ajateltu, että alkeellista elämää on edustanutmuistuttaisi suuri molekyyli, joka osaa tuottaa kopioita itsestään. [[Itseään kopioiva molekyyli]] yleistyisi ja kehittyisi mutaatioiden kautta muunlaisiksi molekyyleiksi. Näistä kahdesta, muodostuisijoista sittenyhdessä yhdentulisi solun toiminnallinen ydin. KemiallistaTätä kemiallinen kemiallista evoluutiota ei ole kyetty tutkimaan laboratoriossa eikätai siitä ole fossiililöytöjäfossiililöydöin. Se on vain olettamus kehityssarjasta elottomien molekyylien ja elävän solun välillä. EiToistaiseksi ei osata sanoa, miten yksinkertaiset [[orgaaninen|orgaaniset]]eloperäiset molekyylit olisivat järjestäytyneetjärjestyneet elämän edellyttämiksitarvitseviksi, valtaviksi suurmolekyyleiksi.

EnsimmäistenEnsimmäiset eliöidenelävät väitetääneliöt syntyneensyntyivät noin 3,5–3,9 miljardia vuotta sitten, ehkä jo aiemmin. Näin ollen elämää olisi ollut maapallolla ainakin 85 prosenttia sen historiasta. EnsimmäistenEnsimmäiset eliöideneliöt ajatellaan muistuttaneenmuistuttivat bakteereita.

Tutkijoiden mukaan elämän synty elottomasta aineesta saattoi tapahtua kolmessa vaiheessa. Ensin syntyi elottomassa luonnossa monomeerisiä elämän perusmolekyylejä. Tämätulivuorenpurkausten, tapahtuisalamien, kunsäteilyn veteenkatalysoimina liuenneetmonomeerisiä yhdisteetelämän katalysoituivatperusmolekyylejä tulivuorenpurkausten,veteen salamoiden ja säteilynliuenneista vaikutuksestayhdisteistä. Tämän jälkeen monomeerimolekyylit ketjuuntuivat, ja syntyi polymeerimäisiä entsyymejä ja geenejä. Ensimmäiset entsyymit ja geenit saattoivatsaattoi koostua RNA:sta,. ja neNe saattoivat olla öljymäisten lipidipisaroiden sisällä. Vähitellen nämä pisarat, [[esisolu]]t, kehittyivät kemiallisessa evoluutiossa soluiksi. Ne pisarat, jotka kykenivät tuottamaan omia osiaanosasiaan ja säilyttämään tasapainossa parhaiten, selvisivät.

Kemiallisen evoluution arvellaan tapahtuneen laajimmin hyväksytyn teorian mukaan [[RNA]]:n pohjalta. RNA olisi ehkä [[lipidi]]pisaran sisässä jonkin [[katalyytti|katalyytin]] avulla pystynyt aloittamaan [[valkuaisainesynteesi]]n, joka olisi tuottanut vähitellen kaikki noin 3 000 tarvittavaa yksinkertaisen bakteerisolun valkuaista. Jossain vaiheessa RNA olisi tuottanut [[DNA]]:n jakautumisessa tarvittavatauttavat entsyymit. RNA-maailma-teoria on kuitenkin vielä puutteellinen ja sitä tukemaan on ehdotettu useita sekamalleja, joihin liittyy muun muassa aineenvaihdunta ensin -teoria.

RNA:n osasia on kyetty tuottamaan laboratoriossa, samoin lyhyitä RNA:n pätkiä {{lähde}}. Joitain valkuaisaineiden osasia, aminohappoja, on myös kyetty tuottamaan.

Elämän perusosasten, aminohappojen on jo pitkään ajateltu syntyneet muinaisissa hapettomissa oloissa yksinkertaisista elottomista molekyyleistä, joiden välillä tapahtui kemiallisia reaktioita lämmön, sähköpurkausten ja katalyyttien vaikutuksestaedistäessä energialleen niiden syntyä. Aminohappojen synty vedestä, jahiilidioksidista, hiilidioksidistaym sähkön ja kuumuuden vaikutuksesta osoitettiintodistettiin mahdolliseksioikeaksi [[Millerin koe|Millerin kokeessa]] 50-luvulla.

Elämän Myöhemminsyntymiseen eli kemialliseen evoluutioon liittyy monia arvoituksia. Näin ollen tarkasti muotoiltua, oikeaksi todistettua elämän syntyteoriaa ei ole. Millerin tyyppisissä kokeissakokeissakaan ei kuitenkaan ole silti onnistuttu tuottamaan elottomasti edesainakaan riittäviä määriä joitain DNA:n emäksiä taija muun muassa [[deoksiriboosi]]a, joka on solun geenien, DNA:n runkosokeri.

On kiistelty muun muassa siitä, kumpi elämän perustoimijoista, [[geeni]]t vai [[proteiini|valkuaisaineet]], ovat syntyneetsyntyivät ensin. Elävässä solussahan geenin synty vaatii valkuaisaineita mutta toisaalta valkuaisten synty vaatii geenejä. NäinElämän ollenalkukehityksen elämänuskotaan omalakinenolleen syntyaluksi hidasta, mutta nopeutuneen, kun tehokas valkuaisia tuottava onsysteemi loogisestioli mahdotontasyntynyt.