Versio 5. huhtikuuta 2009 kello 16.23 muokkaa Monsieur le Marquis (keskustelu \| muokkaukset) 22 muokkausta Ak: Uusi sivu: '''Victor Klemperer''' (s. 9. lokakuuta 1881 Landsberg an der Warthe, Preussi, k. 11. helmikuuta 1960 Dresden, Itä-Saksa) oli sak…		Versio 5. huhtikuuta 2009 kello 17.20 muokkaa kumoa Monsieur le Marquis (keskustelu \| muokkaukset) 22 muokkausta Ei muokkausyhteenvetoa Uudempi muutos →
Rivi 1: '''Victor Klemperer''' (s. [[9. lokakuuta]] [[1881]] [[Gorzów Wielkopolski\|Landsberg an der Warthe]], [[Preussi]], k. [[11. helmikuuta]] [[1960]] [[Dresden]], [[Itä-Saksa]]) oli saksalainen kirjallisuudentutkija ja professori, joka toimi Dresdenin teknillisen korkeakoulun ~~romaanisen [[filologia]]n~~ professorina vuosina [[1920]]-[[1935]]. Hänet tunnetaan kirjallisesti tuotteliaana [[Ranska]]n [[Valistus\|valistuksen]] spesialistina, sekä varsinkin postuumisti vuonna [[1995]] julkaistusta [[Kansallissosialismi\|natsismin]] aikaa käsittelevästä päiväkirjastaan ''«Ich will Zeugnis ablegen bis zum letzten.» Tagebücher 1933–1945'' (suom. ''«Haluan todistaa.» Päiväkirjat 1933-1945''). Victor Klempererin serkku oli kuuluisa [[kapellimestari]] [[Otto Klemperer]]. ==Elämä== Victor Klemperer oli kahdeksanlapsisen perheen kuopus. Hänen isänsä oli juutalaisen seurakunnan [[rabbi]]. Myös hänen vanhemmat veljensä Georg ja Felix olivat tunnettuja tiedemiehiä. Klemperer opiskeli vuosina [[1902]]- [[1905]] romaanista ja saksalaista kirjallisuutta, sekä filosofiaa [[München]]issä, [[Geneve]]ssä, [[Pariisi]]ssa ja [[Berliini]]ssä. Työskenneltyään välillä lehtimiehenä Berliinissä, hän väitteli tohtoriksi Münchenin yliopistossa [[1913]]. Klemperer kutsuttiin [[1920]] Dresdenin teknillisen korkeakoulun romaanisen [[filologia]]n professorin virkaan, josta hänet Saksan korkeakoulupolitiikan muutoksen ja natsihallinnon valtaannousun vuoksi erotettiin [[1935]]. [[Toinen maailmansota\|Toisen maailmansodan]] aikana hän ja pianistivaimonsa Eva o.s. Schlemmer (s. [[1906]] - k. [[1951]]) päättivät pysyä kotikaupungissaan Dresdenissä. Päiväkirjan kirjoittamisen ohella Klemperer pyrki jatkamaan tieteellistä tuotantoaan ajoittaisesta työvelvoitteestaan ja lyhyestä vankilatuomiostaan huolimatta. Natsismin kukistumisen jälkeen hän vähitellen koki rehabilitaation Itä-Saksassa, mutta liittyminen kommunistisen puolueen jäseneksi oli tästä maksettavaa hintaa. Victor Klemperer luennoi vuodesta [[1947]] alkaen kuolemaansa saakka[[Greifswald]]in, [[Halle]]n ja [[Berliini]]n yliopistoissa. Myöhemmin hänestä tuli DDR:n parlamentin [[Volkskammer]]in ja tiedeakatemian jäsen. Hänet myös palkittiin DDR:n valtionpalkinnolla. ==Tuotantoa==

Ero sivun ”Victor Klemperer” versioiden välillä