Ero sivun ”Remonttiryhmä” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
'''Remonttiryhmä''' oli [[Suomi|suomalainen]] vuosina 1998–2001 toiminut [[puolue]]. Puoluetta johti [[Risto Kuisma]], joka oli ryhmän ainoa kansanedustaja ja presidenttiehdokas [[Suomen presidentinvaali 2000|vaaleissa 2000]].
Remonttiryhmän eduskuntaryhmä syntyi maaliskuussa 1998, kun Kuisma erosi [[Nuorsuomalaiset|nuorsuomalaisten]] ryhmästä, jonne hän vuotta aiemmin oli siirtynyt [[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|SDP:stä]].<ref name="matrikkeli">{{Edustajamatrikkeli|nro=473|edustaja=Risto Kuisma}}</ref> Tämän jälkeen Kuisma kannattajineen alkoi rakentaa puolueorganisaatiota edellisvaaleissa kunnostautuneen tukiryhmänsä pohjalta.<ref>[http://w3.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_1998/6.maaliskuu/NUSU998.HTM Kuisma eroaa nusuista - toinen loikka vuoden aikana] (Verkkouutiset 13.3.1998)</ref>
Remonttiryhmä poistettiin rekisteristä sen omasta pyynnöstä vuodenvaihteessa 2001–2002,<ref name="puoluerekisteri"/> jolloin myös eduskuntaryhmä lopetti Kuisman siirryttyä SDP:hen.<ref name="matrikkeli"/> Päätös lopettamisesta tehtiin jo maaliskuun 2001 puoluekokouksessa. Lakkauttamisesta tiesi ennen kokousta vain puolueen työvaliokunta. Vuoden 2000 lopussa Remonttiryhmän jäsenmaksun oli maksanut 179 kansalaista.<ref>[http://www.mtv3.fi/uutiset/arkisto.shtml/arkistot/kotimaa/2001/03/49272 Remonttiryhmä lopettaa toimintansa] (MTV3
3.3.2001)</ref>
Remonttiryhmän sääntöjen mukaan puoluehallitus saattoi erottaa jäsenen, jos tämän katsottiin syyllistyneen järjestöä vahingoittaneeseen toimintaan. Sääntöön turvauduttiin useamman kerran, kun puheenjohtaja Kuisman valta-asema oli uhattuna.<ref name="vu99">[http://w3.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_1999/28.toukokuu/KUIS2199.HTM Kuisma yksimielisesti Remonttiryhmän presidenttiehdokkaaksi] (Verkkouutiset 29.5.1999)</ref>
==Politiikka==
Remonttiryhmä ei halunnut asettaa itseään perinteiselle [[Vasemmisto–oikeisto-vastakkainasettelu|oikeisto–vasemmisto-akselille]], vaan se korosti olevansa jaon ulkopuolella ja sitoutumaton suhteessa muihin puolueisiin. Puolue vaati [[tulovero]]n poistoa eikä se kannattanut minkään veron nostoa. Ryhmä halusi myös poistaa yritys- ja muut tuet.
Remonttiryhmä kannatti Suomen liittymistä [[Pohjois-Atlantin liitto|Natoon]].<ref name="ts98"/>
Rivi 49 ⟶ 51:
| align="center" | 0,55 %
|}
Eduskuntavaaleissa 1999 puolue kampanjoi otsikolla "Remonttiryhmä tuo kevään kansalle". Kampanja-avauksen yhteydessä järjestettiin [[Eduskuntatalo]]n edessä mielenosoitus [[Suomen autovero|autovero]]n alentamiseksi.<ref>[http://w3.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_1999/29.tammikuu/LY499AB.HTM Remonttiryhmä avasi vaalikampanjansa - "Remonttiryhmä tuo kevään kansalle"] (Verkkouutiset 29.1.1999)</ref> Remonttiryhmä sai yhden kansanedustajan [[Uudenmaan vaalipiiri]]stä, jossa kannatus oli 2,8 prosenttia. Puolueella oli yhteensä 83 ehdokasta ja lista jokaisessa manner-Suomen vaalipiirissä, mutta Uuttamaata ja [[Oulun vaalipiiri|Oulua]] (1,6 %) lukuun ottamatta kannatus jäi alle prosentin.<ref>[http://www.stat.fi/tk/he/vaalit/vaalit99/pienetpuolueet99vp.html Puolueiden äänimäärät, hylätyt liput ja ennakolta äänestäneet vaalipiireittäin 1999] (Tilastokeskus 1999); [http://www.stat.fi/tk/he/vaalit/vaalit99/ehdlkm.html Ehdokkaiden lukumäärä sukupuolen mukaan puolueittain ja vaalipiireittäin 1999] (Tilastokeskus 1999); [http://www.stat.fi/tk/he/vaalit/vaalit99/ehdokas.xls Luettelo ehdokkaista vaalipiireittäin ja puolueittain, myös heidän äänimääränsä ja vertauslukunsa] (Tilastokeskus 1999)</ref>
Eduskuntavaalien jälkeen puolue jakaantui. Kolme puoluehallituksen jäsentä torjui Kuisman asettamisen presidenttiehdokkaaksi [[presidentinvaalit 2000|vuoden 2000 vaaleissa]], jolloin Kuisman johtama hallituksen enemmistö erotti näistä kaksi (Uolevi Mattila ja [[Terttu Savola]]) puolueesta. Erotetut olisivat halunneet alistaa päätöksen puoluekokouksen päätettäväksi. Välejä hiersi myös puolueen ehdokkaiden eduskuntavaaleja varten allekirjoittama takaussopimus, jolla sitouduttiin korvaamaan kulut yhteisvastuullisesti, mikäli puolue olisi jäänyt ilman kansanedustajaa ja puoluetukea. Mattilan ja Savolan mukaan Kuisma uhkasi lähteä puolueesta tuet mukanaan, jolloin vaalikulut olisivat jääneet muiden maksettaviksi. Myöhemmin puolueesta ja sen hallituksesta erosi vielä (kokouksesta poissa ollut) Helsingin piirin puheenjohtaja Jukka-Pekka Vuorikoski, joka kritisoi etenkin puoluedemokratian puutetta ja johtajan maahanmuuttajavastaisia kannanottoja.<ref>Pete Pakarinen: [http://web.archive.org/web/20000115101125/http://www.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_1999/7.toukokuu/KUIS1899.HTM Kuisma remontoi puoluettaan] (Verkkouutiset 7.5.1999)</ref>
Remonttiryhmän puoluekokous asetti Kuisman lopulta ehdokkaaksi yksimielisesti toukokuussa 1999. Ehdokkuutta vastustaneet oli tätä ennen erotettu tai he olivat eronneet puolueesta. Kokouksen alla kahdeksan puolueen hallituksen (entistä) jäsentä tai varajäsentä allekirjoitti kirjeen, jossa Kuismaa kritisoitiin itsevaltaisuudesta. Kuisma tulkitsi kirjeen solvaavaksi ja hän piti vastustajiaan katkeroituneina. Hän väitti myös saaneensa näiltä tappouhkauksia.<ref name="vu99"/> Presidentinvaaleissa Kuisma keräsi ehdokkaista vähiten ääniä. Ehdokkaan kampanja-avustajana toimi tiedottaja [[Dave Liebkind]].
Kunnallisvaaleissa 2000 Remonttiryhmä asetti ehdokkaita 17 kunnassa ja se sai yhteensä viisi valtuutettua viiteen kunnanvaltuustoon (Hyvinkää, Järvenpää, Muhos, Pornainen, Uusikaupunki). Eniten ääniä puolue sai [[Hyvinkää]]llä (473) ja suurimman ääniosuuden [[Pornainen|Pornaisilla]] (6,6 %).<ref>Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannat: [http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/vaa/kvaa/kvaa_as/kvaa_as_fi.asp Kunnallisvaalit 1976–2008] (Tilastokeskus 2008)</ref> Järvenpäässä valtuustoon nousi [[Tomi Riihimäki]],<ref>[http://vaalit.om.fi/valitut/jarvenpaaval.htm Kunnallisvaalit 2000 / Järvenpää / valitut] (Oikeusministeriö 13.11.2000)</ref> joka Remonttiryhmän lakkauttamisen jälkeen toimi [[Liberaalit|Liberaalien]] puheenjohtajana.
| |||