Ero sivun ”Nisäkkäiden anatomia” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
liitu -> trias; ei näin tökeröitä virheitä!
p typo
Rivi 1:
[[Kuva:Kid feeding on mothers milk.jpg|thumb|[[Carl von Linné]] antoi nisäkkäille nimen poikasten imettämiseen käytettyjen nisien mukaan]]
'''Nisäkkäiden [[anatomia]]''' on samankaltaista muiden [[selkärankainen|selkärankaisten]] kanssa ja muistuttaa suurelta osin [[matelija|matelijoiden]] anatomiaa, sillä niiden sukupuut erkanivat [[triaskausi|triaskaudella]] noin 220 miljoonamiljoonaa vuotta sitten. Kuten matelijat myös [[nisäkäs|nisäkkäät]] [[hengitys|hengittävät]] [[ilma]]a ja niillä on [[verenkierto]], mutta niistä poiketen nisäkkäät ovat tasalämpöisiä. Yksinomaan nisäkkäille tyypillisiä anatomisia piirteitä ovat [[maitorauhanen|maitorauhaset]] ja niihin liittyvät [[nisä]]t, vaihtelevan laajuinen [[karva]]peite sekä naarailla [[kohtu]], jossa jälkeläistä kannetaan kunnes se kehittyy tarpeeksi selvitäkseen hengissä [[emä]]nsä [[maito|maidolla]] ruokittuna.
 
Nykyään nisäkkäitä on sopeutunut elämään niin maalla, merellä kuin ilmassakin ja niiden anatomia vaihtelee luonnollisen elinympäristön mukaisesti. Kuitenkin edellä mainitut ominaispiirteet ilmenevät miltei kaikissa nisäkkäissä. Jopa merinisäkkäät joutuvat nousemaan pintaan hengittämään ilmaa ja niillä on karvoja ainakin jossain elämänsä vaiheessa, joskin usein sangen vähän. [[Vesinokkaeläin]] on anatomialtaan varsin poikkeava nisäkäs sillä se [[muna|munii]], eikä sillä ole nisiä, mutta se erittää ihon läpi maitoa poikasilleen. Varhaisten nisäkkäiden, jotka muistuttivat nykyistä enemmän matelijaesivanhempiaan, arvellaan olleen tältäosin vesinokkaeläimen kaltaisia. [[pussieläimet|Pussieläinten]] poikaset taaseen syntyvät sen verran kehittymättöminä, että emo kantaa nisään kiinnittyneitä poikasiaan pussissa vielä syntymän jälkeen.