Ero sivun ”Petrus Jonae” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
l, fix |
clean up, typos fixed: pakoit → pakot, niinikä → niin ikä using AWB |
||
Rivi 2:
'''Petrus Jonae''', liikanimeltään Helsingius (k. [[4. joulukuuta]] [[1607]]) oli [[Uppsalan yliopisto]]n professori, joka ryhtyi 1576 sanoin ja kirjoituksin taistelemaan [[Juhana III]]:n julkaisemaa liturgiaa vastaan.<ref>Berättelser ur svenska historien,tredje bandet, 1885</ref> Hän jatkoi taisteluaan myös seuraavina vuosina siitä huolimatta, että häneltä riistettiin tulot, virka ja ajoittain jopa vapauskin.<ref>Otavan tietosanakirja, Helsinki 1915</ref>. Myöhemmin hänestä tuli [[Strängnäs]]in piispa.
Noustessaan Ruotsin kuninkaaksi Juhana III (hallitsijana 1568-1592) ryhtyi ottamaan käyttöön jo poistettuja katolisia kirkonmenoja. 1576 hän otti käyttöön uuden jumalanpalvelusjärjestyksen, niin kutsutun punaisen liturgian, missä osa luterilaista perusasioista oli kokonaan unohdettu. Tämä herätti Ruotsin keskialueilla suurta vastustusta.<ref>Petri Karonen: Pohjoinen suurvalta, Ruotsi ja Suomi 1521-1809, Juva 2008</ref> Uudistuksen mukaan ristinmerkit piti ottaa käytäntöön, samoin suuteleminen ja kumarrukset; messu sekä muut ulkonaiset menot tehtiin tärkeimmäksi osaksi jumalanpalvelusta, jota vastoin saarnan merkitys tuli vähäisemmäksi. Piispat saivat entiset arvomerkkinsä, hiipan ja sauvan, ja vaatipa Juhana, että heitä vihittäessä noudatettaisiin entisiä menoja. Uppsalan arkkipiispaa Laurentius Petri Gothusta vihittäessä 1575 oli kaikilla läsnä olevilla piispoilla hiipat päässä ja sauvat kädessä ja koko puku samanlainen kuin katolisilla piispoilla; uusi arkkipiispa voideltiin
Kun arkkipiispa Laurentius Petri Gothus sitten saarnasi jouluaamun hartaudessa 1576 uuden liturgian mukaisesti nousi Petrus Jonae omassa saarnassaan puolustamaan protestanttisia menoja. Ptrus Jonae ja hänen kollegansa Olaus Luth kutsuttiin Tukholmaan hovisaarnaajan puhutteluun, mutta professorit olivat taipumattomia. Myöskään kuninkaan puhuttelu ei auttanut, joten kesällä 1580 Petrus Jonae joutui -viimeisenä professorina- lähtemään lakkautetusta Uppsalan akatemiasta. Kun tämän jälkeen uhkailut ja lahjonta eivät hiljentäneet professoria, Juhana III heitti tämän 1581 vankilaan. Petrus Jonae ei jäänyt toimettomaksi, vaan jo samana vuonna pakeni vankilasta ja sai turvapaikan kuninkaan sedän [[Kaarle-herttua]]n luota ja sitten Saksasta, minne hänen vaimonsa Bengta Håkanintytär monien seikkailujen jälkeen häntä seurasi. <ref>Nordisk Familiebok</ref>
| |||