Ero sivun ”Ranskan taide” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Paj (keskustelu | muokkaukset) p →Katedraalit: kuvan siirto ylemmäs |
Paj (keskustelu | muokkaukset) p →Kuvataide: fix |
||
Rivi 136:
===Kuvataide===
Katedraalien lasimaalauksista tuli tärkeä osa gotiikan kuvailmaisua ja ne vaikuttivat voimakkaasti [[miniatyyri|miniatyyrimaalaukseen]], jonka keskus syntyi [[Pariisin yliopisto]]on [[Latinalaiskortteli]]. Kun munkit olivat aikaisemmin varustaneet kirjoja kokosivun kuvilla, sovelsivat nyt maallikot [[medaljonki|meldaljonkeja]] niin, että kuvitus ja teksti muodostivat yhtenäisen sommitelman. Usein sommitelma ympäröitiin erilaisilla ornamenteilla ja ja kiekurakuvioilla. Toisin sanoen vaikutelma oli sama kuin rikkaasti koristelluissa katedraaleissa. Tunnettuja teoksia ovat esimerkiksi Jean Pucellen ''Brévière de Belleville'', noin [[1320]] ja de Limbourg -veljesten kalenteri ''Les Très Riches Heures du Duc de Berry'' [[1300-luku|1300-luvun]] lopulta. Vuosisadan vaihteen seudulla keskiajalle tyypilliset tyylitellyt kuvat muuttuivat vähitellen merkittävästi realistisempaan suuntaan. Paul, Jean ja Hermann de Limbourgin kuvausta ranskalaisesta helmikuusta on kutsuttu taidehistorian ensimmäiseksi talvikuvaksi.
Ranskalainen maalaustaide sai vahvoja [[Italia|italialaisia]] vaikutteita, kun [[renessanssi]]taiteilija [[Simone Martini]] työskenteli [[paavi]]n hovissa [[Avignon]]issa 1300-luvun puolivälissä. Hänen seuraajiaan on tapana kutsua Avignonin koulukunnaksi, École d’Avignon. [[Burgundi]]ssa taas vaikutti [[flaamit|flaamilainen]] maalaustaide realistisempaan suuntaan, ”École fanco-flamande”, esimerkkinä [[Jean Malouel]]. Erilaisten erityisiä ranskalaisia piirteitä osoittaneiden sekatyylien esikulkijoina voidaan mainita esimerkiksi [[Moulinsin mestari]] ja [[Jean Fouquet]]. Heidän yhdistelmänsä realistisesta ja psykologisesta kuvauksesta muodosti pohjan selkeästi ranskalaiselle taiteelle seuraavina vuosisatoina.
| |||