Ero sivun ”Pentti Irjala” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 3:
Irjala esiintyi vuodesta [[1959]] lähtien [[Suomen Kansallisteatteri]]ssa. Irjala tunnetaan myös elokuvista ''[[Ei ruumiita makuuhuoneeseen]]'', ''[[Vääpelin kauhu]]'', ''[[Lentävä kalakukko]]'', ''[[Tuntematon sotilas]]'' (kapteeni Kaarna), ''[[Mies tältä tähdeltä]]'', ''[[Akseli ja Elina]]'' (Leppäsen Preeti) ja ''[[Aatamin puvussa... ...ja vähän Eevankin]]''. Irjalan ensimmäinen elokuva oli vuonna [[1949]] ensi-iltansa saanut [[Aaltoska orkaniseeraa]] ja viimeinen elokuva oli 30 vuotta myöhemmin ensi-iltansa saanut [[Matti Kassila]]n ohjaama elokuva ''[[Natalia (elokuva)|Natalia]]''.
Irjala näytteli myös muutamassa ''[[Pekka Puupää (elokuva)|Pekka Puupää]]'' -elokuvassa sivuroolia. Irjala esiintyi yli sadassa elokuvassa, ja hän onkin yksi pisimmän filmiuran tehnyt kotimainen näyttelijä. Hänellä oli aina elokuvissa sivuosia, sillä omien muistelmiensa mukaan hän ei olisi sopinutkaan suuren roolin tulkitsijaksi. Irjala on lisäksi yksi Suomen merkittävimpiä näyttelijöitä. Hänen bravuuriroolinsa oli ”vanha ukko”, jota hän tulkitsi useissa rooleissa. Hänen huonetovereinaan Kansallisessa oli 1950-luvulla [[Helge Herala
Hän esiintyi myös usein sotilasfarsseissa, esimerkiksi vääpelin roolissa, ja hän on myös usein ollut juopon osassa. Irjala toimi ennen filmiuraansa järjestäjä-näyttelijänä [[Oulun teatteri]]ssa, missä hän tapasi tulevan vaimonsa, näyttelijä [[Pia Hattara]]n.
| |||