Ero sivun ”Kaarle Wärri” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 52:
Ensimmäisillä valtiopäivillään Wärri joutui perustuslakivaliokunnan jäsenenä ottamaan osaa mm. valtiopäiväjärjestyksen valmisteluun ja hänelle uskottiin myös tarkastusvaliokunnan jäsenyys. Pitkänä edustajakautenaan hän oli − kuten itse myöhemmin muisteli − mukana Suomen valtiopäiväjärjestystä luomassa sekä lakkauttamassa. Muiden puhemiesten mukana hän 1899 Suuren lähetystön jäsenenä pyrki helmikuun manifestin johdosta keisarin puheille, mutta turhaan. Suomen itsemääräämisoikeutta rajoittava manifesti synnytti levottomuutta valistuneissa kansalaispiireissä. Päätettiin kerätä kansalaisadressi ja sitä hallitsijalle vievään lähetystöön valittiin edustaja jokaisesta Suomen kunnasta. Suuri lähetystö joutui Pietarissa kuitenkin toteamaan, ettei aloitteellinen kansalaistoiminta ollut lainkaan vallanpitäjien mieleen. Keisari ei ottanut lähetystöä vastaan, mutta pyysi välittämään tiedon, ettei hän ole heille vihainen. Synkin mielin Helsinkiin palannut lähetystö otettiin vastaan Maamme-lauluin ja isänmaallisin puhein.
Säätynsä puhemiehenä Wärri osallistui [[Aleksanteri III (venäjä)]]:n hautajaisiin ja [[Nikolai II]]:n kruunajaisiin. Kaikissa tärkeimmissä talonpoikaissäädyssä tehdyissä aloitteissa hän oli mukana. Hänen sydäntään lähinnä olivat valtiolliset sekä suomalaisuuden asiaa ja suomalaisten koulujen perustamista koskevat kysymykset. Oli luonnollista, että myös kaikki maalaisväestön olojen parantamista ja uudistamista koskevat suunnitelmat olivat hänelle tärkeitä. Valtiopäivillä hän edusti kansallista ja vanhoillista suuntaa. Sama näkemys ohjasi hänen asennettaan myös sortovuosina. Vilpittömänä ja rauhaa rakastavana luonteena hän ei kuitenkaan suhtautunut katkerasti toisin ajattelevia kohtaan.
==== Keisari-suurruhtinas Aleksanteri II:n patsaan paljastuspuhe ====
| |||