Ero sivun ”Petrus Jonae” versioiden välillä

'''Petrus Jonae''', liikanimeltään Helsingius (k.[[4. joulukuuta]] [[1607]]) oli [[Upsala]]n yliopsstonyliopiston professori, joka ryhtyi 1576 sanoin ja kirjoituksin taistelemaan [[Juhana III]]:n julkaisemaa liturgiaa vastaan.<ref>Berättelser ur svenska historien,tredje bandet, 1885</ref> Hän jatkoi taisteluaan myös suraavinaseuraavina vuosina siitä huolimatta, että häneltä riistettiin tulot, virka ja ajoittain jopa vapauskin.<ref>Otavan tietosanakirja, Helsinki 1915</ref>. Myöhemmin hänestä tuli [[Strängnäs]]in piispa.

Noustessaan Ruotsin kuninkaaksi Juhana III (hallitsijana 1568-1592) ryhtyi ottamaan käyttöön jo poistettuja katolisia kirkonmenoja. 1576 hän otti käyttöön uuden jumalanpalvelusjärjestyksen, niin kutsutun punaisen liturgian, missä osa luterilaista perusasioista oli kokonaan lupasivat hengellään ja verellään puolustaa tekemiään päätöksiäunohdettuunohdettu. Tämä herätti Ruotsin keskialueilla suurta vastustusta.<ref>Petri Karonen: Pohjoinen suurvalta, Ruotsi ja Suomi 1521-1809, Juva 2008</ref> Uudistuksen mukaan ristinmerkit piti ottaa käytäntöön, samoin suuteleminen ja kumarrukset; messu sekä muut ulkonaiset menot tehtiin tärkeimmäksi osaksi jumalanpalvelusta, jota vastoin saarnan merkitys tuli vähäisemmäksi. Piispat saivat entiset arvomerkkinsä, hiipan ja sauvan, ja vaatipa Juhana, että heitä vihittäessä noudatettaisiin entisiä menoja. Upsalan arkkipiispaa Laurentius Petri Gothusta vihittäessä 1575 oli kaikilla läsnä olevilla piispoilla hiipat päässä ja sauvat kädessä ja koko puku samanlainen kuin katolisilla piispoilla; uusi arkkipiispa voideltiin niinikään pyhällä öljyllä, sillä sen kuningas vaati huolimatta itse vihittävän pyynnöstä. Turun vanha piispa [[Paavali Juusteen]] pakoitettiin tuo toimi suorittamaan. <ref>K.O.Lindeqvist: Suomen historia, Porvoo 1906</ref>

Kun arkkipiispa Laurentius Petri Gothus sitten saarnasi jouluaamun hartaudessa 1576 uuden liturgian mukaisesti nousi Petrus Jonae omassa saarnassaan puolustamaan protestanttisia menoja. Ptrus Jonae ja hänen kollegansa Olaus Luth kutsuttiin Tukholmaan hovisaarnaajan puhutteluun, mutta professorit olivat taipumattomia. Myöskään kuninkaan puhuttelu ei auttanut, joten kesällä 1580 Petrus Jonae joutui -viimeisenä professorina- lähtemään lakkautetusta Upsalan akatemiasta. Kun tämän jälkeen uhkailut ja lahjonta eivät hiljentäneet professoria, Juhana III heitti tämän 1581 vankilaan. Petrus Jonae ei jäänyt toimettomaksi, vaan jo samana vuonna pakeni vankilasta ja sai turvapaikan kuninkaan sedän [[Kaarle-herttua]]n luota ja sitten Saksasta, minne hänen vaimonsa Bengta Håkanintytär monien seikkailujen jälkeen häntä seurasi. <ref>Nordisk Familiebok</ref>

[[1583]], samana vuonna kuin kuninkaan vaikutusvatlainen katolinen puoliso [[Katariina Jagellonica]] kuoli, Petrus Jonae palasi nyköpingiin[[Nyköping]]iin, missä Kaarle-herttua asetti hänet 1585 kirkkoherraksi. 1586 Kaarle-herttua nimitti Petrus Jonaen Strängnäsin piispaksi kuninkaan vastustuksesta huolimatta.<ref>Otavan tietosanakirja, Helsinki 1915</ref><Nordisk Familjebok 16, s.813</ref>

Juhana III:nkuoltuan kuoltua 1592 kuninkaaksi tuli häen poikansa [[Sigismund]]., Hänetjoka oli jo 1587 valittu katolisen Puolan kuninkaaksi. Kaarle-herttua ryhtyi johtamaan väliaikaishallintoa uuden kuninkaan vielä Puolassa ollessa. Herttua kutsui 1593 Upsalaan kirkolliskokouksen, jossa Petrus Jonae hyökkäsi raivoisasti kaikkia katolisia pyrkimyksiä vastaan. Kokouksessa luovuttiin Juhanan uudistuksista ja osallistujat -neljä piispaa ja yhteensä yli 300 pappia- lupasivat hengellään ja verellään puolustaa tekemiään päätöksiä.<ref>Nordisk Familjebok 15, s 505</ref>