Ero sivun ”Ongelmalähtöinen oppiminen” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
viisastenkiviä? Mitä hel... |
|||
Rivi 3:
Ongelmaperustaisessa opiskelussa opiskelijat kirjojen ylenmääräisen lukemisen sijasta ratkovat esimerkiksi työelämässä vastaan tulevia käyttötapauksia. Näin luettua ja opiskeltua [[tieto]]a päästään soveltamaan käytännössä ja näin opiskelu voi olla mielekkäämpää, tämä on ongelmaperustaisen opiskelun suurin etu. Ongelmaperustaista oppimista käytettäessä opiskelijat työskentelevät pienissä ryhmissä, ja itse opiskelu tapahtuu avoimia kysymyksiä asettamalla. Opettajan rooli on pienryhmätyöskentelyn eli tutoriaalin ajan toimia opiskelun ohjaajana eikä tarjota valmiita vastauksia. Ongelmaperustaisen oppimisen menetelmä on kehitetty tutkimalla ihmisen [[kognitiivinen psykologia|kognitiivisia]] ominaisuuksia. Menetelmässä hyödynnetään muun muassa yksilön olemassa olevan tiedon palauttamista, tiedon prosessointia ja järjestämistä semanttiseksi verkoksi. Ongelmalähtöinen opiskelu kehittää opiskelijan itseohjautuvuutta ja yleisiä työelämävalmiuksia. Koko prosessin ajan opiskelija joutuu myös arvioimaan omaa ja vertaisopiskelijoidensa työtä.
Suomessa ongelmaperustaista oppimista on tutkittu muun muassa ProBell-
ProBell on vuonna 2000 perustettu tutkimusryhmä, joka on saanut rahoitusta Suomen Akatemialta. Vuonna 2007 tutkimusryhmän aloittamaa työtä jatkamaan perustettiin [[probell | Ongelmaperustaisen oppimisen seura ProBell ry]
ProBell ry aloitti yhdeksännessä PBL-konferenssissa 2008 Tampereella uuden perinteen, tunnustuksen vuoden PBL-teosta. Ensimmäisinä tunnustuksen vastaanottivat Anna-Leena Heikkilä ja Eila Mäkinen Lapin ammattiopistosta.
Rivi 14:
Ensin luodaan '''skenaario''' tutkittavasta ongelmasta eli yritetään tulkita ja ymmärtää lähtötilanne. Ensimmäisessä '''tutoristunnossa''' tuotetaan '''aivoriihessä''' mahdollisimman paljon ideoita ongelma-alueesta. Samansukuiset ideat '''jäsennellään''' ja ryhmitellään. Seuraavaksi valitaan ja muotoillaan ne '''ongelma-alueet''', joita lähdetään tarkemmin tutkimaan. Sitten laaditaan '''oppimistavoitteet''' ja -tavat itsenäisen opiskelun vaiheeseen. '''Itsenäisen opiskelun''' aikana hankitaan taustatietoa sovitun työnjaon mukaisesti. Toisessa tuutoristunnossa hankittu tieto mallinnetaan ja käsitteellistetään. Näin syntyy uutta käyttöteoriaa, jota selvennetään ja verrataan alkutilanteeseen. Koko syklin aikana arvioidaan '''oppimisprosessia, ryhmäprosessia ja ongelmanratkaisua'''.
== Aiheesta muualla ==
| |||