Ero sivun ”Ranskan taide” versioiden välillä

 

[[1100-luku|1100-luvun]] ensimmäisellä puoliskolla valta keskittyi Ranskassa [[île-de-France]]n seudulle, jossa kuningas [[Ludvig IX (Ranska)|Ludvig Pyhä]] ja hänen kanslerinsa [[Apotti Suger]] toimivat. Heidän hyvin dokumentoitu toiveensa oli korvata [[feodalismi|feodaalinen yhteiskunta]] valistuneemmilla tavoilla. Se johti [[Pariisin yliopisto]]n suosimiseen ja samalla vahvistui Ranskan asema yhtenäisenä ja johtavana eurooppalaisena kansakuntana.

[[Skolastiikka|Skolastikot]] [[Albertus Magnus]] ja [[Tuomas Akvinolainen]] opettivat [[Pariisi]]ssa ja seuraavan vuosisadan ajan vallitsi uudelleenarviointi [[Aristoteles|Aristoteleen]] hengessä, jota he opettivat. [[Luonto]]a ei pidetty enää likaisena, vaan tiedon tärkeimpänä lähteenä. [[Uskonto]] säilyi tärkeimpänä syynä luoda [[taide|taidetta]] ja kirkko oli edelleenkin tärkein taiteen tilaaja. Luonto tulkittiin kuitenkin nyt [[Jumala]]n luomistyön [[symboli]]sena esityksenä ja luonnon tutkiminen joutui uudelleen keskipisteeseen.

 

 

===Katedraalit===

{{kesken}}