Ero sivun ”Kiviranta (Tornio)” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p linkki suoraksi |
p Linkin korjaus |
||
Rivi 5:
Asutustutkimuksen perusteella Kiviranta, kuten [[Suensaari (Tornio)|Suensaari]] ja [[Pudas (Tornio)|Pudas]], ovat olleet vuonna 1000 niin pieniä saaria meressä, ettei vakinainen asutus ole niihin voinut asettua. Vanhimmat asumukset sijaitsevat nykyään niin korkealla, että on voitu päätellä asutuksen syntyneen [[keskiaika|keskiajan]] lopulla eli 1300-1400 - luvuilla. Ensi vaiheessa nykyisen Kivirannan alue katsottiin kuuluvaksi Suensaaren kylään niin kuin silloinen [[Haaparanta|Haaparannan]] aluekin. [[Tornio]]n kaupungin perustamisen yhteydessä [[12. toukokuuta]] [[1621]] Kivirannan alue muodostettiin [[Alatornio]]n seurakunnassa omaksi kaupungista erillään olevaksi yksikökseen. Niin kuin Pertti Vuento kylähistoriassaan toteaa: "''Kivirannan elämä itsenäisenä kylänä oli alkanut''".
Alatornion manttaaliluettelot sotamiesten ottoa varten alkavat 1621 ja kertovat Kivirannan silloiset talot, jotka rajoittuivat [[Tornionjoki|Tornionjoen]] itärannalle vastapäätä Suensaarta (etelästä pohjoiseen): Rönnberg eli nykyinen [[Peräpohjolan Opisto]]n tila, Esko eli Kunnarin tila, Mäki eli Mäkiantin tila, Juneksen tila, Fräki eli entisen Lastenkodin tila, Purra eli entisen Lastenkodin pohjoispuolella oleva tila. [[Ruotujakolaitos|Ruotujakolaitoksen]] mukaisesti kyseiset tilat joutuivat asettamaan sotilaita silloisen suurvalta-Ruotsin palvelukseen [[Kolmikymmenvuotinen sota|sotiin, joita käytiin Euroopassa]] sen [[Länsipohjan maakunta|Länsipohja]]n rykmenttiin. Silloiset kivirantalaiset joutuivat asettamaan kaksi ruotua. Isäntä jäi vain Fräkin, Mäen ja Eskoon taloon - muista taloista isäntä lähti sotaretkelle Eurooppaan. 1600-luvun lopulla Kivirannan eteläosaan syntyi vielä Föraren eli Kuljun tila vanhan kansakoulun kohdalle ja 1700-luvun puolivälissä kylän pohjoispäähän [[Alavojakkala]]n rajalle Murjaanin tila. Kylälle oli leimaa-antavana lohenpyynti, ensin [[ajoverkko|ajoverkolla eli kulteella]] 1600-luvulle asti ja sen jälkeen patopyynti. Padot olivat pieniä rantapatoja, mutta 1695 Mäen tilan kohdalle ns. Kivirannankoskeen annettiin lupa rakentaa suurempi karsinapato, jonka tosin [[
[[Suuri Pohjan sota]] joka oli alkanut 1700 kohtasi pohjoisen Suomen ml. Tornion alueen, kun Ruotsin armeija kärsi 19. helmikuuta 1714 tappion [[Napuen taistelu|Napuella]]. Helmikuussa 1716 venäläiset onnistuivat murtaa [[Kaakamojoki|Kaakamojoella]] ruotsalaisten puolustuksen. Sen jälkeen Tornio ja sen ympäristö oli venäläisten ryöstelyn kohteena, alkoi [[isoviha]]n aika. Useat Kivirannankin tiloista autioituvat tämän seurauksena - Mäen tila tuhoutui [[kasakka|kasakoiden]] polttamana.
| |||