Ero sivun ”Levantti” versioiden välillä

Näitä [[kreikkalaiset|kreikkalaisten]] valloitusretkiä seurasi Levantissakin [[hellenistinen]] aika. Helleenisen sivistyksen vaikutus jäi kuitenkin suhteellisen vähäiseksi, eikä Levantista tullut samanlaista tuon ajan tieteen ja kulttuurin keskittymää kuin Egyptistä tai Kaksoisvirtainmaasta. Sen poliittinen yhtenäisyys lakkasi pian, ja vuoden 100 eaa. jälkeen alueelle saapuivat [[roomalaiset]]. Ajanlaskumme alun molemmin puolin se liitettiin [[Rooman valtakunta]]an.

 

 

Rooman imperiumin hajottua lopullisesti kahtia [[395]] alkoi [[Itä-Rooma]]n eli myöhemmän [[Bysantti|Bysantin]] valtakausi. Tänä aikana alue oli lähes täysin kristitty; tästä huolimatta uskonnollinen eripuraisuus oli voimakasta, sillä Itä-Rooman valtauskonto oli kreikkalaiskatolisuus ([[ortodoksisuus]]), mutta Levantissa tunnustettiin enimmäkseen [[Aleksandria]]n, [[Antiokia]]n ja [[Jerusalem]]in patriarkaattien levittämiä ortodoksiuden muotoja, jotka kukin erosivat tietyiltä osin [[Konstantinopoli]]n kreikkalaisesta uskosta. Suurvaltapoliittisesti aikakausi oli Bysantin ja persialaisen [[Sassanidit|sassanidien valtakunnan]] välistä valtataistelua. Vuonna 603 alkaneessa lopullisessa sodassa sassanidit saavuttivat yhä suurempia voittoja ja kykenivät 610-luvulla valtaamaan koko Levantin, Egyptin ja Vähän-Aasian. Sota huipentui persialaisten ja [[avaarit (Euraasia)|avaarien]] Konstantinopolin piiritykseen [[626]], joka jäi tuloksettomaksi. Bysantin keisari [[Herakleios]] ajoi tämän jälkeen persialaiset takaisin Lähi-itään, jossa vuonna [[627]] tuhosi heidän armeijansa, ja Bysantti sai itäiset alueensa takaisin.