Ero sivun ”Kulosaaren huvilakaupunki” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 6:
Ensimmäisen tonttijakokartan alueelle laati arkkitehti Lars Sonck, ja se valmistui vuoden 1907 elokuussa. Jo ensimmäisen vuoden aikana yhtiö oli myynyt alueelta 56 tonttia ja vuonna 1908 oli valmiina 453 tontin tonttijakokartat.
Huvilakaupungin suunnitteluperiaatteisiin kuului
Lars Sonckin tonttijakosuunnitelma oli laadittu näiden periaatteiden mukaisesti. Rannan suuntaisella tieverkolla, joka vielä nykyään on Sonckin jakosuunnitelmasta parhaiten säilynyt osa, tehtiin mahdolliseksi suunnata mahdollisimman monet tontit edullisimmin valoon ja näköalaan nähden ja ranta-alueella olevat tontit oli tarkoitettu rakennettaviksi huvilamaisesti. Julkiset rakennukset oli sijoitettu muuta ympäristöä korkeammalle maisemassa kiintopisteiksi. Vapaamuurarien kallio oli jo Sonckin ensimmäisessä suunnitelmassa aksiaalisen sommitelman avulla yhteydessä saaren ehkä merkillisimpään luonnonmuodostelmaan, saaren eteläosassa sijaitsevaan laguunimaiseen sisälahteen (Gloet).
Rivi 30:
Alueen suurisuuntainen julkisten alueiden ja rakennusten rakentamisohjelma toteutettiin pääpiirteissään vuosina 1916-17. Elettiin taloudellista nousukautta, johon liittyivät myös yhtiön suunnitelmat tiiviimmästä ja kaupunkimaisemmasta asutuksesta saaren keskiosiin. Mikäli nämä suunnitelmat olisivat toteutuneet, olisi Kulosaaresta muodostunut maassamme ainutlaatuinen yhtenäisesti toteutettu jugend-kaupunki.
Uuden asemakaavan tehokkaammin rakennettua keskustaosaa varten laati arkkitehti Bertel Jung vuonna 1917 Sonckin jakosuunnitelman pohjalta. Todennäköisesti virike asutuksen tiivistämiseen saatiin [[Eliel Saarinen|Saarisen]] [[Munkkiniemi–Haaga-suunnitelma]]sta. Tältä osin Jungin kaava jäi kuitenkin toteutumatta. Sen sijaan Kluuvin akseli on pääpiirteissään toteutunut siinä muodossa miksi se hahmottui Jungin kaavassa. Valmistuttuaan Kulosaari oli nimensä veroinen puutarhakaupunki. Alueen puistojen rakentaminen samoin kuin teiden varsien istuttaminen liittyi laajamittaiseen maisemanhoito- ja istutussuunnitelmaan. Kulosaarelaisen metsänhoitaja Arvid Lampénin aloitteesta perustettiin
Seurakunta kuten aikanaan koulukin toimi ensimmäiset vuodet vuokratuissa tiloissa tavallisessa asuinhuvilassa. Kirkko ja kellotapuli valmistuivat 1930-luvulla. Erikoisuutena eli että seurakunnalla oli oma hautausmaa, joka perustettiin saarelle (Leposaari).
Rivi 40:
Samana vuonna kuin Sonckin ensimmäinen tonttijakosuunnitelma valmistui, yhtiö järjesti talviasuttavien huviloiden piirustuskilpailun. Kilpailuun lähetettiin kaikkiaan 28 ehdotusta. Tällaisella yleisellä arkkitehtuurikilpailulla pyrittiin etsimään erityisesti huvilakaupunkiin soveltuvia rakennustyyppejä ja löytämään uusia pohjaratkaisuja. Kilpailuehdotuksia arvosteltaessa pantiin erityistä painoa huoneiden valoisuudelle, näköalalle, samoin kuin vapaalle pohjaratkaisulle. Kallioinen ja jyrkkä maasto toi huviloiden ja puutarhojen suunnitteluun omat erityispiirteensä.
Tyylillisesti muodostui Kulosaaresta verrattain yhtenäinen jugend-henkinen huvilakaupunki. Ulkoasultaan Kulosaareen rakennetut huvilat erosivat vanhempien huvila-alueiden kuten [[Meilahti|Meilahden]] ja [[Eläintarha (Helsinki)|Eläintarhan]] cottage- ja sveitsiläistyylisistä huviloista
Pohjaratkaisuiltaan huvilat oli suunniteltu varakkaan keski- ja yläluokan tarpeisiin ja suurin osa Kulosaaren huviloista olikin yhden perheen huviloita. Kulosaaren yläluokkainen luonne korostui siinä, että alueelta puuttuivat kokonaan muilla vuosisadan alussa syntyneillä huvila-alueilla yleiset suuret vuokrahuvilat.
| |||