Ero sivun ”Pallas-Yllästunturin kansallispuisto” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
[[Kuva:Pallas-Yllästunturin kansallispuisto.jpg|thumb|230px|Kuru kansallispuistossa.]]
'''Pallas-Yllästunturin kansallispuisto''' on Suomen kolmanneksi suurin [[kansallispuisto]], joka sijaitsee Länsi-Lapissa [[Enontekiö]]n, [[Kittilä]]n, [[Kolari]]n ja [[Muonio]]n kuntien alueella. Se on perustettu muodollisesti vasta vuonna 2005, jolloin Pallas-Ounastunturin kansallispuistoon liitettiin Ylläs-Aakenuksen suojelualue. Varsinainen [[Yllästunturi]]n laskettelukeskus ei kuulu kansallispuistoon. Puiston korkein kohta on [[Taivaskero]]. Yhteenlaskettu pinta-ala on nyt 1020 km². Keväällä 2008 on tullut julkisuuteen, että hotelliketju Lapland Hotels suunnittelee Hotelli Pallaksen yhteyteen voimakasta lisärakentamista. Lisärakentaminen edellyttää mm.muun muassa lainmuutosta Eduskunnassa.
 
==Tuntureiden synty==
Rivi 21:
Vaellusreiteistä suosituin on 55 km:n mittainen Hetta - Pallas -reitti. Pallakselta matkaa voi jatkaa myös Ylläkselle. Reittien varrella on autio-, päivä- ja varaustupia. Ylläkseltä voi suunnata kulkunsa myös Leville ja Olokselle. Ylläs - Levi- ja Ylläs - Olos -reittejä on kunnostettu uusimalla opasteet ja laittamalla pitkospuita märille osuuksille.
 
Toistaiseksi vähän kuljettu kesäreitti johdattaa kulkijan Pallastuntureilta Lommoltunturin kautta etelään kohti Yllästuntureita. Reitti on vasta merkitty uudelleen, ja sille pääsee mm.muun muassa Rauhalan kylästä. Rauhalan ja Ylläksen välillä ei ole palvelurakenteita, joten reitti sopii vain kokeneille retkeilijöille. Retkeilijän on kansallispuistossa liikkuessaan syytä ottaa huomioon rajoitusosat, joissa kesäaikaista liikkumista on rajoitettu.
 
===Luontokeskukset===
Rivi 39:
*'''Peurapolku, 2 km'''
 
Peurapolku ei ole kansallispuiston alueella, mutta se liittyy alueeseen ja sen historiaan. Polku alkaa Tunturi-Lapin luontokeskuksen pihasta, ja se esittelee peuranpyyntiä. Polun varrella on useita vanhoja peuranhautoja sekä hangasaitaa. Polku on merkitty peurapatsaisiin kiinnitetyillä sorkan jäljillä. Polku on osa Hetan lähialueen reitistöä ja sitä pitkin pääsee mm.muun muassa valaistulle kuntoradalle.
 
*'''Juhannuspolku ja Postipolku, 2 km''''
 
Jyppyrävaaralla kiertävät polut eivät ole kansallispuiston alueella, mutta ne liittyvät alueen historiaan. Juhannuspolku lähtee Tunturi-Lapin luontokeskuksen pihasta. Polun varrella olevissa tauluissa kerrotaan alueen historiasta, juhannuksenviettotavoista, postin kuljetuksesta sekä seitakivistä. Luontopolku lähtee luontokeskuksesta Juhannuspolkuna, jota pitkin voi nousta Jyppyrävaaran päälle. Vaaran laelta avautuvat upeat maisemat ympäröivään tunturiluontoon. Polku jatkuu takaisin luontokeskukseen Postipolkuna. Polku on osa Hetan lähialueen reitistöä ja sitä pitkin pääsee mm.muun muassa valaistulle kuntoradalle.
 
Palvelut: Jyppyrävaaran laella sijaitsee näköalakota.
Rivi 138:
*'''Tähtipolku, 8 km'''
 
Kesänkitunturin maastoissa kiertelevän Tähtipolku opastaa tarkkailemaan pohjoista taivasta. Polun varren opasteista löytyy tietoa mm.muun muassa revontulista ja tähdistä. Tähtimerkein merkitty polku lähtee [[Kesänkijärvi|Kesänkijärven]] pysäköintialueelta ja kulkee Pirunkurun, Kesänkitunturin ja Tahkokurun kautta Nilivaaraan.
 
Palvelut: Polun varrella on kaksi laavua tulipaikkoineen.