Wikipedia

Ero sivun ”Venäjän perustuslaillinen kriisi 1993” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 10:
== Venäjän perustuslaillisen kriisin taustaa ==
 
Presidentin ja häntä vastustavan parlamentin välinen valtakiista lamautti normaalin politiikan, ja maata hallittiin pääosin presidentti Boris Jeltsinin ja hallituksen antamilla asetuksilla. Syksyllä 1992 Jeltsin oli menettää otteensa maasta parlamentin harjoittaman painostuksen takia. Jeltsin erotti parlamenttia hillitäkseen uudistusmielisen pääministeri [[Jegor Gaidar]]in, ja asetti tilalle konservatiivisemman kaasumonopolin johtaja [[Viktor Tšernomyrdin]]in. Parlamentti oli aluksi mielissään, mutta huomasi pian, että Tšernomyrdin jatkoi tosin hidastaen Gaidarin linjaa, vaikka lupasi muuttaa nykyistä uudistuspolitiikkaa. Näin uudistusmielisen hallituksen ja vanhoillisen parlamentin riita jatkui. Kevättalvella 1993 oppositio oli moneen otteeseen saamaisillaan Jeltsinin äänestyksissään ansaan. Maalis-huhtikuussa 1993 parlamentin puhemies Ruslan Hasbulatov alkoi istuttaa parlamenttia seitsemän päivää viikossa yrittäen väsyttää Jeltsinin.▼
Venäjän presidentti Boris Jeltsin päätti jättää Neuvostoliiton aikoina valitun parlamentin, korkeimman neuvoston istumaan kautensa loppuun asti. Parlamentti kääntyi vastustamaan Jeltsiniä, ja muun muassa varapresidentti [[Aleksandr Rutskoi]] alkoi tehdä omaa politiikkaansa. Opposition politiikka ratsasti muun muassa talousuudistusten epäonnistumisilla, joiden takia kansa köyhtyi.▼
 
▲Vuonna 1993 Venäjän presidentti Boris Jeltsin päätti jättää Neuvostoliiton aikoinaaikana valitun parlamentin, korkeimman neuvoston, istumaan kautensaalkuperäisen toimikautensa loppuun asti. Parlamentti kääntyivastusti vastustamaantässä asiassa Jeltsiniä. Tämä johti siihen, jaettä muun muassa varapresidentti [[Aleksandr Rutskoi]] alkoi tehdäajaa omaa politiikkaansalinjaansa. OppositionParlamentissa ja hallituksessa oppositioryhmien politiikka ratsastikäytti muunvaatimuksiensa muassatukea etenkin Venäjän talousuudistusten epäonnistumisillaepäonnistumista, joidenjotka takiajohtivat kansakansan köyhtyiköyhtymiseen.
▲Presidentin ja häntä vastustavan parlamentin välinen valtakiista lamautti normaalin politiikan, ja maata hallittiin pääosin presidentti Boris Jeltsinin ja hallituksen antamilla asetuksilla. Syksyllä 1992 Jeltsin oli menettää otteensa maasta parlamentin harjoittaman painostuksen takia. Jeltsin erotti parlamenttia hillitäkseen uudistusmielisen pääministeri [[Jegor Gaidar]]in, ja asetti tilalle konservatiivisemman kaasumonopolin johtaja [[Viktor Tšernomyrdin]]in. Parlamentti oli aluksi mielissään, mutta huomasi pian, että Tšernomyrdin jatkoi tosin hidastaen Gaidarin linjaa, vaikka lupasi muuttaa nykyistä uudistuspolitiikkaa. Näin uudistusmielisen hallituksen ja vanhoillisen parlamentin riita jatkui. Kevättalvella 1993 oppositio oli moneen otteeseen saamaisillaan Jeltsinin äänestyksissään ansaan. Maalis-huhtikuussa 1993 parlamentin puhemies Ruslan Hasbulatov alkoi istuttaa parlamenttia seitsemän päivää viikossa yrittäen väsyttää Jeltsinin.
 
Jeltsin ehdotti kansanäänestystä uudistuspolitiikan kannatuksesta, mihin parlamentti suostui, koska uskoi suuren osan kansaa vihaavan Jeltsiniä. Mutta äänestys tukikin Jeltsiniä. Jeltsin ei hajottanut kansanedustajien kongressia nyt, vaikka olisi ollut tilaisuus. Jeltsin uskoi yhteistyöhän opposition kanssa, turhaan. <ref>Sailas et al. 1996 ss. 121–122</ref> Vappuna 1993 Moskovassa oppositio mellakoi Moskovassa, ja kesällä oli pieniä mellakoita Moskovassa ja Pietarissa.▼
Presidentin ja häntä vastustavan parlamentin välinen valtakiista lamautti normaalin politiikan. Maata hallittiin tällöin pääosin presidentti Boris Jeltsinin ja hallituksen antamilla asetuksilla. Kevättalvella 1993 oppositio oli moneen otteeseen saamaisillaan Jeltsinin äänestyksissään tilanteeseen, jossa hänen olisi pakko erota tai käyttää väkivaltaa.
 
Maalis-huhtikuussa 1993 parlamentin puhemies [[Ruslan Hasbulatov]] aloitti parlamentin maratonistunnon - parlamentti kokoontui seitsemän päivää viikossa. Tällä yritettuun väsyttää Jeltsin, jolla tiedettiin olevan fyysisiä heikkouksia.
 
▲Jeltsin ehdotti [[Kansanäänestys|kansanäänestystä]] uudistuspolitiikanhänen uudistuspolitiikkansa kannatuksesta,. mihin parlamenttiParlamentti suostui tähäm, koska se uskoi suuren osan kansaa vihaavanäänestävän Jeltsiniä vastaan. MuttaKansanäänestys äänestyspidettiin tukikinja sen tulos tuki Jeltsiniä. Jeltsin ei vastatoimena hajottanut kansanedustajien kongressia nyt, vaikka olisi ollut tällöin tilaisuus. Jeltsin uskoi yhteistyöhänyhteistyöhön parlamentin opposition kanssa, mutta turhaan. <ref>Sailas et al. 1996 ss. 121–122</ref> Vappuna 1993 Moskovassa oppositio mellakoi Moskovassa, ja kesällä oli pieniä mellakoita Moskovassa ja Pietarissa.
 
== Kriisi kärjistyy ==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Venäjän_perustuslaillinen_kriisi_1993”