Avaa päävalikko

Muutokset

62 merkkiä lisätty ,  10 vuotta sitten
Väliotsikot lisätty
'''Maasälvät''' ovat hyvin yleisiä hohka[[Silikaattimineraali|silikaattimineraaleja]] [[Maankuori|maankuoressa]]. Niitä esiintyy lähes kaikissa [[Syväkivi|syväkivissä]] ja [[Metamorfoosi|metamorfisissa]] [[Kivi|kivissä]]. <ref> {{Kirjaviite | Tekijä = Bulakh, A.; Wenk, H.R.| Nimeke = Minerals - Their constitution and origin |
Vuosi = 2008 | Sivu = 318 | Julkaisupaikka = New York, United States of America | Julkaisija = Cambridge university press | Tunniste = ISBN 951-0-31579-6 | Kieli = Englanti}}</ref> Niitä esiintyy myös monissa sedimenttikivissä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Bulakh, A.; Wenk, H.R.| Nimeke = Minerals - Their constitution and origin |
Vuosi = 2008 | Sivu = 329-330 | Julkaisupaikka = New York, United States of America | Julkaisija = Cambridge university press | Tunniste = ISBN 951-0-31579-6 | Kieli = Englanti}}</ref> Sana maasälpä on peräisin [[Saksan kieli|saksan kielen]] sanoista Feld (maa, kenttä, tanner) ja Spat (sälpä, ei-metallinen mineraali, kipsi).<ref>http://www.etymonline.com/index.php?term=feldspar</ref>
 
==Etymologia==
 
Sana maasälpä on peräisin [[Saksan kieli|saksan kielen]] sanoista Feld (maa, kenttä, tanner) ja Spat (sälpä, ei-metallinen mineraali, kipsi).<ref>http://www.etymonline.com/index.php?term=feldspar</ref>
Sana maasälpä on lainattu saksasta lähes kaikkiin kieliin.
 
==Koostumus ja kiderakenne==
 
Maasälpien yleinen kaava on XAl(Si,Al)Si2O3, jossa X on jokin seuraavista alkuaineista: [[Kalium|K]], [[Natrium|Na]], [[Kalsium|Ca]] tai [[Barium|Ba]]. Suurin osa kivien maasälvistä on [[Kiinteä liuos|kiinteitä liuoksia]]. Maasälpien puhtaat päätejäsenet ovat [[anortiitti]] ([[Kalsium|Ca]]-[[plagioklaasi]]), [[albiitti]] ([[Natrium|Na]]-[[plagioklaasi]]), [[ortoklaasi]], [[mikrokliini]] ja [[sanidiini]] ([[Kalium|K]]-maasälvät eli [[Kalimaasälpä|kalimaasälvät]]). Albiitin ja ortoklaasin muodostamaa sarjaa kutsutaan [[alkalimaasälpä|alkalimaasälviksi]], ja anortiitin ja albiitin välistä sarjaa [[Plagioklaasi|plagioklaasimaasälviksi]]. K-maasälvän- ja Ca- maasälvän päätejäsenten välistä seossarjaa ei luonnosta tunneta.
Vuosi = 2008 | Sivu = 105-106 | Julkaisupaikka = New York, United States of America | Julkaisija = Cambridge university press | Tunniste = ISBN 951-0-31579-6 | Kieli = Englanti}}</ref> Tästä järjestäytyneisyydestä johtuu myös alkalimaasälville tyypillinen kaksostus (albiittikaksostus (010)- pinnalla ja perikliinikaksostus [010] pinnalla). Jos mineraalissa ovat molemmat kaksostustyypit yhtäaikaa, muodostuu ns. "risuainakaksostus". Tutkimalla alkalimaasälpien Al-Si- atomien järjestäytyneisyyttä, voidaan selvittää syväkivien jäähtymishistoriaa .<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Bulakh, A.; Wenk, H.R.| Nimeke = Minerals - Their constitution and origin |
Vuosi = 2008 | Sivu = 322 | Julkaisupaikka = New York, United States of America | Julkaisija = Cambridge university press | Tunniste = ISBN 951-0-31579-6 | Kieli = Englanti}}</ref>
 
==Käyttö==
 
Koostumukseltaan labradoriittista plagioklaasia käytetään [[koru]]kivenä. Labradoriitille tunnusomainen piirre on kirkas värileikki, joka aiheutuu [[valo]]n [[diffraktio]]sta sen mikroskooppisen pienissä eksoluutiolamelleissa. Tällaista labradoriittia esiintyy esimerkiksi [[Ylämaa]]lla, Kaakkois-[[Suomi|Suomessa]]. Ylämaan labradoriitti tunnetaan kaupallisesti myös nimellä [[spektroliitti]], ja se on Suomen tärkein korukivi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.gsf.fi/info/suomen_kivet/etela-karjala.html| Nimeke =Suomen kansalliskivi ja maakuntakivet - Etelä-Karjala: Spektroliitti | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Geologian tutkimuskeskus | Viitattu =31.1.2008 | Kieli =}}</ref> Alkalimaasälpiä (varsinkin ortoklaasia) käytetään [[keramiikka]][[Teollisuus|teollisuuden]] [[Raaka-aine|raaka-aineena]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Bulakh, A.; Wenk, H.R.| Nimeke = Minerals - Their constitution and origin |