Avaa päävalikko

Muutokset

271 merkkiä lisätty ,  10 vuotta sitten
Etymologia lisätty
Vuosi = | Sivu = 69 | Julkaisupaikka = Turku | Julkaisija = Turun yliopiston geologian ja mineralogian osasto | Tunniste = | Kieli = Suomi}}</ref>
}}
'''Maasälvät''' ovat hyvin yleisiä hohka[[Silikaattimineraali|silikaattimineraaleja]] [[Maankuori|maankuoressa]]. Niiden yleinen kaava on XAl(Si,Al)Si2O3, jossa X on jokin seuraavista alkuaineista: [[Kalium|K]], [[Natrium|Na]], [[Kalsium|Ca]] tai [[Barium|Ba]]. MaasälpiäNiitä esiintyy lähes kaikissa [[Syväkivi|syväkivissä]] ja [[Metamorfoosi|metamorfisissa]] [[Kivi|kivissä]]. <ref> {{Kirjaviite | Tekijä = Bulakh, A.; Wenk, H.R.| Nimeke = Minerals - Their constitution and origin |
Vuosi = 2008 | Sivu = 318 | Julkaisupaikka = New York, United States of America | Julkaisija = Cambridge university press | Tunniste = ISBN 951-0-31579-6 | Kieli = Englanti}}</ref> Niitä esiintyy myös monissa sedimenttikivissä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Bulakh, A.; Wenk, H.R.| Nimeke = Minerals - Their constitution and origin |
Vuosi = 2008 | Sivu = 329-330 | Julkaisupaikka = New York, United States of America | Julkaisija = Cambridge university press | Tunniste = ISBN 951-0-31579-6 | Kieli = Englanti}}</ref> Sana maasälpä on peräisin [[Saksan kieli|saksan kielen]] sanoista Feld (maa, kenttä, tanner) ja Spat (sälpä, ei-metallinen mineraali, kipsi).<ref>http://www.etymonline.com/index.php?term=feldspar</ref>
Sana maasälpä on lainattu saksasta lähes kaikkiin kieliin.
 
Maasälpien yleinen kaava on XAl(Si,Al)Si2O3, jossa X on jokin seuraavista alkuaineista: [[Kalium|K]], [[Natrium|Na]], [[Kalsium|Ca]] tai [[Barium|Ba]]. Suurin osa kivien maasälvistä on [[Kiinteä liuos|kiinteitä liuoksia]]. Maasälpien puhtaat päätejäsenet ovat [[anortiitti]] ([[Kalsium|Ca]]-[[plagioklaasi]]), [[albiitti]] ([[Natrium|Na]]-[[plagioklaasi]]), [[ortoklaasi]], [[mikrokliini]] ja [[sanidiini]] ([[Kalium|K]]-maasälvät eli [[Kalimaasälpä|kalimaasälvät]]). Albiitin ja ortoklaasin muodostamaa sarjaa kutsutaan [[alkalimaasälpä|alkalimaasälviksi]], ja anortiitin ja albiitin välistä sarjaa [[Plagioklaasi|plagioklaasimaasälviksi]]. K-maasälvän- ja Ca- maasälvän päätejäsenten välistä seossarjaa ei luonnosta tunneta.
 
Alkalimaasälpiä ovat: