Ero sivun ”Suomen Kansan Yhtenäisyyden Puolue” versioiden välillä

[[Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssi|ETYK]]-prosessin varmistamiseksi [[Urho Kekkonen]] ei halunnut käydä vuoden 1974 presidentinvaalia, vaan edellytti, että hänet valitaan presidentiksi eduskunnan perustuslain säätämisjärjestystä edellyttävällä poikkeuslailla. Vennamo vastusti poikkeuslakia ja määräsi myös muut SMP:n kansanedustajat äänestämään sitä vastaan. 13 SKYP:n kansanedustajaa asettui tukemaan poikkeuslakia. He eivät tahtoneet estää Kekkosen presidenttikauden jatkamista etenkään, koska muitakaan presidenttiehdokkaita ei Vennamoa lukuun ottamatta ollut. Poikkeuslaki tarvitsee 5/6 kannatuksen, joten SKYP oli keskeinen tekijä lain hyväksymisessä.

 

 

Vuonna 1977 SKYP:n puheenjohtajaksi valittiin [[Tampereen yliopisto]]n tilastotieteen professori [[Eino Haikala]], joka sai lisäksi kunnian olla SKYP:n presidenttiehdokkaana 1978. SKYP osallistui itsenäisesti myös [[Suomen presidentinvaali 1982|presidentinvaaleihin 1982]]ehdokkaanaan myös kristillisen liiton ehdokkaana ollut [[Raino Westerholm]]. Westerholm ei kuitenkaan saanut valitsijamiehiä sen enempää omalta puolueeltaan kuin SKYP:ltäkään. Marraskuussa 1982 puolueen nimeksi vaihdettiin '''Kansalaisvallan Liitto''' (KVL). KVL jäi eduskuntavaaleissa 1983 puolueista pienimmäksi ja puolue poistettiin puoluerekisteristä sen jäätyä ilman kansanedustajia kaksissa peräkkäisissä vaaleissa.<ref>Partier som införts och avförts ur partiregister (Justitieministeriet 22.8.2005). [http://www.vaalit.fi/uploads/bp2vimif.pdf linkki]</ref> Viimeinen SKYP:n puheenjohtaja (vuodesta 1979 alkaen) oli valtiotieteen maisteri [[Anssi Keski-Vähälä]]. KVL:n puheenjohtajana toimi SDP-aktiivi, Uudenmaan läänin entinen maaherra ja entinen kansanedustaja [[Kaarlo Pitsinki]].