Ero sivun ”Mannermaasulkemus” versioiden välillä

17 merkkiä poistettu ,  13 vuotta sitten
määritelmän korjaus, väliotsikoita ym.
p (Botti lisäsi: mt:Sistema Kontinentali)
(määritelmän korjaus, väliotsikoita ym.)
'''Englannin mannermaasulkemus''' oli [[Yhdistynyt kuningaskunta|Isoon-Britanniaan]] kohdistunut [[kauppasaarto]], jonka Ranskan keisari [[Napoleon I]] julisti marraskuussa [[1806]]. Saarto kesti vuoteen [[1814]].
{{Korjattava/Määritelmä|Englannin mannermaasulkemusta ei määritellä, vaan kauppasaarron kehitystä aletaan käsittelemään suoralta kädeltä. Artikkeli tarvitsee johdannon.}}
 
== Taustaa ==
'''Englannin mannermaasulkemus''' sai alkunsa, kun Ranskan keisari [[Napoleon I]] oli [[1800-luku|1800-luvun]] alussa joutunut vaikeaan tilanteeseen. Ison-Britannian voimakas laivasto oli estänyt Ranskan yritykset voittaa [[Napoleonin sodat|Englantia vastaan käyty sota]] asevoimin. Tilanteen ratkaisemiseksi Napoleon päätti pakottaa saarivaltakunnan rauhaan nujertamalla sen taloudellisesti, julistamalla sen [[kauppasaarto|kauppasaartoon]]. Tuontikieltoon perustuva saarto toteutettiin pääosin vuosina [[1806]]–[[1807]], mutta senkin jälkeen sulkemukseen ryhtyneidenliittyneiden maiden rivit olivat liian harvat Ison-Britannian talouden luhistamiseksi.
 
== Sulkemuksen laajentaminen ==
Viedäkseen loppuun käynnistämänsä suunnitelman Napoleon kaavaili saarron suurimpien aukkojen tukkimista. Niitä olivat lähinnä [[Ruotsi]], [[Tanska]] ja [[Portugali]]. NeuvoteltuaanNapoleon ja Venäjän keisarinkeisari [[Aleksanteri I (Venäjä)|Aleksanteri I]] kanssasolmivat Tilsitissä heinä-elokuussa 1807 [[Tilsitin sopimus|sopimuksen]], Tilsitissä heinä-elokuussa 1807 Napoleonin oli jo onnistunut saadajolla vastahakoinen Venäjä mukaanliittyi saartoon. Sopimuksen mukaan muiden Itämeren alueen valtioiden pakottaminen mukaan suunnitelmaanpakottaminen oli Venäjän tehtävä.
 
Toteuttaakseen sopimuksen ehdot Venäjä pyrki painostamaan Ruotsia diplomaattisin keinoin. Sen osoittauduttua tuloksettomaksi jäi vaihtoehdoksialkoi [[Suomen sota|sota]], jonka seurauksena Suomi liitettiin osaksi Venäjää ja lyödyn Ruotsin oli liityttävä mukaan saartoon. Tanska puolestaan liittyi saartoon jouduttuaan sekä Ranskan että Ison-Britannian painostamaksi. Ratkaisuun vaikutti ennen muuta Englannin laivaston hyökkäys Kööpenhaminaan ja sitä seurannut Tanskan laivaston perikato. Napoleonin onnistui saada myös Portugali saartoon mukaan valtaamalla se vuonna 1807 yhdessä espanjalaisten kanssa. Maan tilanne ei kuitenkaan muodostunut pysyväksi englantilaisten tehtyä jo seuraavana vuonna onnistuneen vastahyökkäyksen.
 
== Taloudelliset vaikutukset ==
Huolimatta mannermaasulkemuksen monista puutteista se rasitti suuresti siihen osallistuneiden maiden talouksia. Mantereella saarto toisaalta lisäsi joidenkin tuotannonalojen kannattavuutta Ison-Britannian teollisuuden kilpailun poistuessa, mutta haitat olivat kuitenkin hyötyjä suuremmat, koska Manner-Euroopan teollisuus kärsi merentakaisten raaka-aineiden puutteesta. Vaikeudet johtivat lopulta siihen, että Napoleoninkin oli hyväksyttävä puolueettomien alusten suorittama Ranskan ja Ison-Britannian säännelty kaupan välittäminen. Ison-Britannian onnistui puolestaan hyödyntää tilannetta ottamalla haltuunsa Ranskan merentakaisia siirtomaita, mutta samanaikaisesti maan talouselämä joutui saarron vuoksi vaikeuksiin, joka huipentui vakavaan talouskriisiin 1810-luvun alussa.
 
== Sulkemuksen loppu ==
Mannermaasulkemus oli periaatteessa voimassa Napoleonin kukistumiseen saakka, mutta käytännössä sen merkitys väheni jo vuosia aiemmin. Esimerkiksi Ison-Britannian tärkeä kauppakumppani Venäjä lipesi siitä jo vuonna 1811. Näin ollen Ruotsin ja Venäjän suhteen kannalta Ruotsin mukana olo mannermaasulkemuksessa muuttui yhdentekeväksi, vaikka se oli ollut [[Suomen sota]]an johtanut välitön syy.
 
81 222

muokkausta