Ero sivun ”Järvilohi” versioiden välillä

Suomessa alkuperäisiä järvilohikantoja on ollut [[Vuoksen vesistö]]ssä, jossa lohta on myös kutsuttu '''saimaanloheksi''' (''Salmo salar saimensis''). Järvilohikanta jäi vesistöön [[relikti]]ksi, kun aiemmat läntiset yhteydet mereen sulkeutuivat. Saimaanlohta oli alun perin kaksi kantaa, joista toinen kuti [[Lieksanjoki|Lieksanjoessa]], toinen [[Pielisjoki|Pielisjoessa]] ja [[Koitajoki|Koitajoessa]]. Kutujokien kahlitsemisen jälkeen [[Saimaa]]n järvlohi on nykyään täysin viljelyn ja istutusten varassa. Tavoitteena on kuitenkin luonnonvaraisenluonnossa kannanlisääntyvien kantojen palauttaminen. Vuoksen vesistön lisäksi järvilohta on nykyisin istutettuna muun muassa [[Päijänne|PäijänteeseenPäijänteessä]] ja [[Inarijärvi|InarijärveenInarijärvessä]].

Pelkästään sisävesissä eläviä lohikantoja on itsenäisesti syntynyt ja elää myös muualla, muun muassa [[Laatokka|Laatokassa]], [[Ääninen|Äänisjärvessä]], Ruotsin [[Vänern]]issä, Norjassa sekä eräissämonissa luoteisenkoillisen Pohjois-Amerikan järvissä ([[Newfoundland]], [[Labrador]], [[Quebec]], [[Nova Scotia]], [[New Brunswick]], [[Maine]]). Laatokan järvilohi on lisääntynyt luontaisesti Suomen puolelle ulottuvassa [[Hiitolanjoki|Hiitolanjoessa]] ja; kulkuesteiden poistaminen joesta viime vuosina on sallinut kalan palaamisen näille kutupaikoille.