Ero sivun ”Iakob Gogebašvili” versioiden välillä

Gogebašvili syntyi Varianin kylässä [[Gori]]n lähellä Georgiassa, joka oli silloin osa [[Venäjän keisarikunta]]a. Köyhän perheen isä oli pappi Simon Gogebašvili. Iakob opiskeli Gorin ja [[Tbilisi]]n [[seminaari]]ssa, ennen kuin lähti [[Kiova]]n teologiseen akatemiaan vuonna 1861. Samanaikaisesti hän kävi luonnontieteen luennoilla [[Kiovan yliopisto]]ssa, jossa hän tutustui venäläisten ajattelijoiden, kuten [[Aleksandr Herzen]]in, [[Vissarion Belinski]]n ja [[Nikolai Tšernyševski]]n, poliittisiin ajatuksiin. Toisin kuin moniin hänen aikansa Georgian älymystön jäseniin, häneen kuitenkin vaikutti enemmän Gorin ja Tbilisin seminaarin uskonnollinen tausta kuin venäläiset radikaalit.<ref>Rayfield, s. 174.</ref> Gogebašvili palasi Georgiaan vuonna 1863, ja hän opetti [[aritmetiikka]]a ja [[maantiede]]ttä Tbilisin seminaarissa. Seminaarin opiskelijat vierailivat hänen asunnossaan, jossa voitiin turvallisesti keskustella taiteesta ja politiikasta.<ref>Suny, s. 135.</ref> Tämän vuoksi hänet erotettiin [[Pietari (kaupunki)|Pietarin]] [[Pyhä Synodi|Pyhän Synodin]] määräyksestä vuonna 1874.<ref>Lang, s. 111.</ref>

 

 

Gogebašvilin tärkein teos ''Deda ena'', lapsille tarkoitettu johdanto georgian kieleen, julkaistiin alun perin vuonna 1876. Teos siirtyy aakkosista kirjallisiin teksteihin, ja se sisältää useita tietosanakirjamaisia sivuja. Kirjasta on otettu sadan vuoden aikana loputtoman paljon painoksia, ja siitä on tullut paitsi georgiankielisten myös useiden muunkielisten uusien aapisten malli [[Kaukasus|Kaukasuksen]] alueella.<ref>Rayfield, s. 173.</ref> Toinen Gogebašvilin merkittävä teos on ''Bunebis k'ari'' ({{k-ka|ბუნების კარი}} 'ovi luontoon') vuodelta 1868. Saduista ja luonnontieteellisestä johdannosta muodostuu pienoiskokoinen lasten tietosanakirja. Gogebašvili kirjoitti myös useita satuja ja historiallisia kertomuksia lapsille sekä monia Georgian kulttuuria ja identiteettiä puolustavia lehtiartikkeleita.