Ero sivun ”Molekyylievoluutio” versioiden välillä

56 merkkiä lisätty ,  13 vuotta sitten
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Ei muokkausyhteenvetoa
Jonkun tietyn molekyylin syntytodennäköisyyden määrittely riippuu pitkälti näkökulmasta ja siitä, uskotaanko evolutioon, ja siitä, millaiseen evoluutioon uskotaan. Monesti evoluutiotutkijat uskovat, että mutkikkaankin molekyuylin syntytodennäköisyys voidaan palauttaa sen esi-isän syntytodennäköisyyteen, ja nykyisen molekyylin ja esi-isän väliseten asteitteisten muutosten summaan.
 
Hemoglobiinissa on 3032 hiili-, 4812 vety , 780 typpi ja 4 rauta-atomia<ref>Unohdettu Genesis, kuva 18, sivu 104</ref>. Tämän kuvaamiseen tarvitaan suuri informaatiomäärä. Mutta jos hemoglobiini kuvataan proteiiniosaa määräävällä DNA-juuosteella, informaatiomäärä pienenee. Informaatiomäärä kasvaa, kun kuvataan hemoglobiinin hemin valmistuksen vaatimat geenit, ja lisäksi muut solun geenit, joita hemoglobiinin valmistus vaatii. Hemoglobiini vaatii esimerkiksi AHSP-vakauttajaproteiinin.
 
Tyypillisessä geenissä on noin 1000 emäsparia eli yhden DNA-juosteen mukaan laskien [[nukleotidi]]a. Tämä koodaa noin 334 aminohapon mittaisen proteiinin, joka voi olla rakenneproteiini, sen osa tai entsyymi, joka ohjaa solun kemiallisia reaktioita, jotka muun muassa tuottavat solun ei-proteiinisia osia.
 
Näin ollen, jos yksinkertainen solu käsittää vaikkapa 1, 4 miljoonaa emäsparia, sen edeltäjgeenin syntytodennäköisysy saattoi olla huomattavasti pienempi, kuin mitä tuo 1,4 miljoonaa emäsparia antaa ymmärtää.
 
 
 
 
== Katso myös ==
31 935

muokkausta