Ero sivun ”Molekyylievoluutio” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 121:
Jonkun tietyn molekyylin syntytodennäköisyyden määrittely riippuu pitkälti näkökulmasta ja siitä, uskotaanko evolutioon, ja siitä, millaiseen evoluutioon uskotaan. Monesti evoluutiotutkijat uskovat, että mutkikkaankin molekyuylin syntytodennäköisyys voidaan palauttaa sen esi-isän syntytodennäköisyyteen, ja nykyisen molekyylin ja esi-isän väliseten asteitteisten muutosten summaan.
Hemoglobiinissa on 3032 hiili-, 4812 vety , 780 typpi ja 4 rauta-atomia<ref>Unohdettu Genesis, kuva 18, sivu 104</ref>. Tämän kuvaamiseen tarvitaan suuri informaatiomäärä. Mutta jos hemoglobiini kuvataan proteiiniosaa määräävällä DNA-juuosteella, informaatiomäärä pienenee. Informaatiomäärä kasvaa, kun kuvataan hemoglobiinin hemin valmistuksen vaatimat geenit, ja lisäksi muut solun geenit, joita hemoglobiinin valmistus vaatii. Hemoglobiini vaatii esimerkiksi AHSP-vakauttajaproteiinin.
Tyypillisessä geenissä on noin 1000 emäsparia eli yhden DNA-juosteen mukaan laskien [[nukleotidi]]a. Tämä koodaa noin 334 aminohapon mittaisen proteiinin, joka voi olla rakenneproteiini, sen osa tai entsyymi, joka ohjaa solun kemiallisia reaktioita, jotka muun muassa tuottavat solun ei-proteiinisia osia.
Rivi 128:
Näin ollen, jos yksinkertainen solu käsittää vaikkapa 1, 4 miljoonaa emäsparia, sen edeltäjgeenin syntytodennäköisysy saattoi olla huomattavasti pienempi, kuin mitä tuo 1,4 miljoonaa emäsparia antaa ymmärtää.
== Katso myös ==
| |||