Ero sivun ”Terveydenhuolto” versioiden välillä

Suomessa terveydenhuolto on suurehko menoerä [[valtio]]n ja [[kunta|kuntien]] budjeteissa. Vuonna [[2001]] terveydenhuollon julkiset menot olivat 6 [[prosentti]]a Suomen [[bruttokansantuote|bruttokansantuotteesta]] (Lähde: <ref>Valtionvarainministeriön budjettiarvio 2004)</ref>, josta noin viidesosa rahoitetaan valtion budjetista. Erikoisuus on, että terveydenhuollon rahoitus kanavoidaan kuntien kautta. Resurssipula on joillain paikkakunnilla merkittävä ja vaikka tasausjärjestelmiä on niin jonkun harvinaisen "kalliin" sairauden hoitaminen voi kaataa pienen kunnan budjetin. Myös kansalaisten omavastuu on iso, EU-alueella vain Portugalissa yksittäisten potilaiden ja kotitalouksien maksuosuus terveydenhullon kustannuksista on Suomea suuremmat. Suomessa yksityiset sairausvakuutukset ovat kansainvälisesti katsoen edullisia julkisen terveydenhuollon ansiosta, jolloin järjestelmät voivat toimia rinnakkain. Kansainvälisesti katsoen Suomessa terveydenhuollon kulut ovat pienet ja järjestelmä on julkisen terveydenhuollon vahvuudesta johtuen tehokas. Ongelmaksi on tullut se, että julkiset työnantajat eivät ole etenkään syrjäseuduilla onnistuneet pitämään riittävästi kokeneita, sitoutuneita lääkäreitä palveluksessaan.

Porter & Teisberg ehdottavat [[Yhdysvallat|Yhdysvaltojen]] terveydenhuollon organisaation uudistamiseksi kahdeksaa päälinjaa, jotka on käsitelty [[Suomen psykiatriyhdistys|Suomen psykiatriyhdistyksen]] piirissä 2008 ja todettu myös Suomessa käyttökelpoisiksi{{Lähde|16. syyskuuta 2008}}:

[[Luokka:Terveydenhoito|*]]