Ero sivun ”Kalparitaristo” versioiden välillä

1 403 merkkiä lisätty ,  11 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
(iw et, lv, lt, ru muok.)
[[Kuva:Knight livonia.png|thumb|120px|Kalparitari]]
'''Kalpaveljet''' ({{k-la|Fratres militiæ Christi Livoniae}}, {{k-de|Schwertbrüderorden}}) oli keskiaikainen katolinen ritarikunta, joka perustettiin [[Riika|Riiassa]] [[1202]] käännyttämään baltteja kristinuskoon. Perustajana oli [[paavi]]n käskynhaltija, [[Riika|Riian]] piispa [[Albert von Buxhövden]]. Ensimmäisenä suurmestarina toimi Venno von Rohrbach. Jäseninä oli aseistettuja ''kalpaveljiä'', uskontoon keskittyviä ''munkkiveljiä'' sekä varsinaisina sotilaina ''ritariveljiä''. Kalpaveljien tunnuksena oli punainen risti sekä punainen miekka valkoisessa viitassa.
 
Liiviläisiin (baltteihin) kohdistunut käännytystyö oli aluksi rauhanomaista, mutta lähetyssaarnaajia uhkailtiin ja monet kastetut kääntyivät takaisin pakanuuteen. 1196 piispaksi nimettiin Loccumin luostari apotti Bertold. Koska paavi oli julistanut ristiretken Liivinmaan käännyttämisen tueksi, saapui Bertold Balttiaan 1198 mukanaan joukko värvättyjä aatelisia ja ammattisotureita. Bertoldin kuoltua Liivinmaan kolmanneksi piispaksi nimitettiin 1199 Albert von Buxhoevden. Kun tuore paavi [[Innocentius III]] kehotti Saksin, Westfalenin, Mecklenburgin ja Elben rantamaiden kristittyjä ristiretkelle Liivinmaalle, värväsi Albert mukaansa 500 ristiretkeläisen joukon. Kun käännytystoiminta pian muuttui väkivaltaiseksi valloitukseksi, niin pysyvän asevoiman saaminen kävi välttämättömäksi: ristiretkeläiset viipyivät yleensä vain vuoden ja siksi pitkäjänteinen työ oli mahdotonta. 1202 perustetun ritariston esikuva oli Palestiinassa perustettu [[Temppeliherrojen ritarikunta]].
 
Syksyllä 1215 Riian piispa Albert matkusti Roomaan osallistumaan suureen kirkolliskokoukseen, neljänteen lateraalikonsiiliin. Paavi kuunteli piispan huolia ja julisti Liivinmaan Jumalan Äidin maaksi (Terra Matris) ja uudisti näin tukensa Liivinmaalle tehtäville ristiretkille. Kun Palestiina oli Jumalan Pojan maa, asettautui Liivinmaa näin samanarvoiseksi ristiretkien kohteeksi.
 
Ensimmäisenä suurmestarina toimi Venno von Rohrbach. Jäseninä oli aseistettuja ''kalpaveljiä'', uskontoon keskittyviä ''munkkiveljiä'' sekä varsinaisina sotilaina ''ritariveljiä''. Kalpaveljien tunnuksena oli punainen risti sekä punainen miekka valkoisessa viitassa.
 
Kalparitaristo toimi vuodesta [[1237]] [[Saksalainen ritarikunta|Saksalaisen ritarikunnan]] yhteydessä valloitettuaan [[Liivinmaa]]n, [[Kuurinmaa]]n ja [[Saarenmaa]]n eli suurin piirtein nykyistä [[Latvia]]a ja Etelä-[[Viro]]a vastaavan alueen. [[1500-luku|1500-luvulla]] viimeinen suurmestari, [[Gotthard Kettler]], neuvotteli [[Puola]]n kuninkaan kanssa, ja maallisti veljeskunnan, joka kääntyi luterilaisuuteen. Suurin osa ritarikunnan maista siirtyi [[Puola-Liettua]]lle. Hallitsemiensa maiden eteläiseen osaan Kettler perusti Preussin herttuakunnan. Viron pohjoisosa, [[Eestinmaa]], siirtyi [[Ruotsi]]lle ja [[Tanska]]lle.
1 669

muokkausta