Ero sivun ”Jean-Baptiste Lamarck” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ptbotgourou (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 19:
Lamarckin puolustajien mielestä hänen maineensa on nykyään väärin perustein mustattu. He huomauttavat, että hän uskoi elimelliseen [[evoluutio|evoluutioon]] aikana, jolloin ei ollut mitään teoreettista perustaa selittää evoluutiota. Hän väitti myös, että tarkoitus tulee ennen ulkomuotoa, joka oli hänen aikojensa evolutionäärien keskuudessa kiistanalainen asia. Toisaalta hankittujen ominaisuuksien periytyminen on nykyään laajalti kumottu. [[August Weismann]] osoitti teorian vääräksi katkaisemalla hiiriltä häntiä ja osoittamalla, ettei tämä vamma periydy jälkeläisille. [[muslimi|Muslimit]], [[juutalainen|juutalaiset]] ja muut uskonnolliset ryhmät ovat [[ympärileikkaus|ympärileikanneet]] miehiä satojen sukupolvien ajan ilman, että [[esinahka|esinahassa]] olisi tavattu mitään havaittavia muutoksia. Lamarck itse ei kuitenkaan huomioinut vammoja tai silpomista todellisiksi hankituiksi ominaisuuksiksi. Ainoastaan sellaiset ominaisuudet, jotka ovat lähteneet eläimen omista tarpeista, periytyisivät tuleville sukupolville.
 
Nykyään hankittujen ominaisuuksien periytymisen teoriaa kutsutaan [[Lamarckismilamarckismi|Lamarckismiksilamarckismiksi]]. Viime aikoihin asti tätä näkökulmaa on pidetty modernin [[genetiikka|genetiikan]] vastaisena mutta viimeaikaiset löydökset osoittavat,[http://www.tiede.fi/arkisto/artikkeli.php?id=685&vl=] että asia ei välttämättä olekaan aivan näin. Lamarckismille voi siis olla vielä tilaa evoluution piirissä. Toinen aikalaistemme näkökulma on, että [[meemi|meemiset]] ideat [[kulttuurievoluutio|kulttuurievoluutiosta]] voitaisiin ajatella olevan jonkinlainen Lamarckinen, ei geneettisten, ominaisuuksien perimistapa.
 
Darwin ei ainoastaan ylistänyt Lamarckin ajatusta kirjassaan ''The Origin of Species'' (''[[Lajien synty]]'') siitä, että hän tuki evoluution käsitettä ja teki siitä yleisesti tunnetun, vaan hyväksyi myös elimen käytön ja käyttämättömyyden ajatuksen ja kehitti [[pangenesis|pangenesismin]] osittain osoittaakseen, miksi Lamarckin teoria näytti toimivan. Yhdessä useiden aikalaistensa kanssa Darwin uskoi hankittujen ominaisuuksien periytymisen ideaan, joka oli paljon uskottavampi ennen kuin löydettiin solumekanismit geneettiselle transmissiolle. Muuten Darwin ymmärsi, että hänen teoriansa tulisi olemaan jotenkin puutteellinen, jos [[periytyminen|periytymiseen]] liittyvää mekanismia ei saataisi selvitettyä.