Ero sivun ”Sosialistinen eduskuntaryhmä” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 8:
[[Kyösti Kallio]]n kuoltua sosialistinen ryhmä asetti [[Suomen presidentinvaali 1940|vuoden 1940 presidentinvaalissa]] ehdokkaakseen Helon. Eduskuntatyön ohella kuutoset vaikuttivat esimerkiksi [[Suomen ja Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seura]]ssa (SNS).
Päästyään takaisin eduskuntaan rauhan tultua 1944 kuutoset olivat keskeisessä asemassa [[Suomen Kansan Demokraattinen Liitto|SKDL]]:ää perustettaessa. Wiik valittiin liiton ensimmäiseksi puheenjohtajaksi. Helo toimi [[Paasikiven II hallitus|Paasikiven II hallituksen]] valtiovarainministerinä. [[Eduskuntavaalit 1945|Eduskuntavaaleissa 1945]] kuutoset asettivat SKDL:n listoille lähes yhtä paljon ehdokkaita (66) kuin kommunistit (72). Kuutoset Ampujaa lukuun ottamatta uusivat paikkansa. Maaliskuussa 1946 osa kuutosista oli perustamassa [[Sosialistinen yhtenäisyyspuolue|Sosialistista yhtenäisyyspuoluetta]] (SYP), joka toimi SKDL:n sisällä. Tammikuussa 1945 kuutoset nostivat eduskunnassa esiin kysymyksen suomalaisista sotarikollisista, mikä johti saman vuoden lopulla [[sotasyyllisyysoikeudenkäynti]]in.
Kuutosten äänenkannattaja oli [[Vapaa Sana (sanomalehti)|Vapaa Sana]], jota päätoimitti Wiik. Lehti lakkautettiin jatkosodan alettua. Ennen lakkautustaan se ylsi 25 000<ref>Johan Helo (1965) Vaiennettuja ihmisiä, sivu 34.</ref> painoksiin. Vapaata Sanaa painaneet kirjapainot joutuivat jatkuvasti painostuksen kohteeksi ja lopulta lehden painaminen kävi ylivoimaiseksi. Vapaan Sanan viimeinen numero painettiin Ruotsissa [[syndikalismi|syndikalistien]] painossa Rydbergin toimeliaisuuden ansiosta. Tämän jälkeen eduskuntaryhmän tiedotus hoidettiin monistetuilla kiertokirjeillä.<ref>Johan Helo (1965) Vaiennettuja ihmisiä, sivut 43-44.</ref> 7. marraskuuta 1944 ilmestymisensä uudelleen aloittanut sanomalehti siirtyi SKDL:n pää-äänenkannattajaksi.
| |||