Versio 16. helmikuuta 2009 kello 13.54 muokkaa VolkovBot (keskustelu \| muokkaukset) 166 484 muokkausta p Botti lisäsi: it:Acque territoriali ← Vanhempi muutos		Versio 6. maaliskuuta 2009 kello 18.08 muokkaa kumoa Shinnin (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 7 393 muokkausta yhdistetty Aluemeri tähän Uudempi muutos →
Rivi 1: ~~{{Yhdistettävä\|Aluemeri}}~~ '''Aluevesiksi''' kutsutaan rantavaltion rannikon edustalla olevaa vesialuetta, joka katsotaan valtion alueeseen kuuluvaksi. == Aluevedet kansainvälisessä oikeudessa == Aluevedet jakautuvat sisäisiin aluevesiin ja ulkoisiin aluevesiin eli aluemereen. Aluemeri kuuluu valtion hallintaan. Kaikilla aluksilla on kuitenkin lupa kulkea sen poikki rauhanomaisesti, mutta ulkomaalainen alus saa ankkuroida aluemerelle vain ylivoimaisen esteen tai hätätilanteen takia.. Nykyään kansainväliset sopimukset määräävät aluemeren rajaksi enintään 12 meripeninkulmaa (22,2 km) rannasta tai sisäisten aluevesien ulkorajasta. Aluemeri on tärkeä valtioiden suoja- ja kalastusvyöhykkeenä. Aluemeri voi olla taloudellisestikin merkittävä alue, jos se kattaa mineraalivaroja. Aluemeri ei kuitenkaan ole rannikkovaltion taloudellisen toiminnan ulkoraja. ~~Aluevedet jakautuvat sisäisiin aluevesiin ja ulkoisiin aluevesiin eli [[aluemeri\|aluemereen]].~~ Sisäisiä aluevesiään valtio hallitsee täysin; ne ovat samassa asemassa kuin sisämaan vesistöt. Sisäisillä aluevesillä tarkoitetaan sellaista vesialuetta, joka jää kahta saarta tai saarta ja emämaata yhdistävän linjan tai mereen laskevan joen suun poikki kulkevan linjan sisäpuolelle. Näin saaristovaltion kuten [[Indonesia\|Indonesian]] koko saaristomeri on sisäistä aluevettä. Lisäksi pienehkö merenlahti katsotaan sisäiseksi aluevedeksi tietyin ehdoin. Jos kokonainen meri on täysin yhden valtion hallussa, kuten [[Vienanmeri]] tai [[Hudsoninlahti]], se katsotaan sisävedeksi.▼ Aluemeri kuuluu valtion hallintaan, mutta kaikilla aluksilla on lupa kulkea sen poikki rauhanomaisesti. Nykyään kansainväliset sopimukset määräävät aluemeren rajaksi enintään 12 meripeninkulmaa (n. 20 km) rannasta tai sisäisten aluevesien ulkorajasta. Valtiolla on oikeus valvoa tulli-, vero-, maahanmuutto- ja terveysmääräystensä noudattamista alueella, joka ulottuu 12 meripeninkulmaa sen aluevesien ulkopuolelle. Aluemeren ulkopuolelle valtio voi perustaa korkeintaan 200 meripeninkulman etäisyydelle ulottuvan talousvyöhykkeen, jolla se hallitsee meren taloudellista hyödyntämistä, tekosaarien ja muiden rakennelmien pystyttämistä ja tieteellistä tutkimusta ja ympäristönsuojelua. Aluevesistä on kansainvälisesti sovittu [[YK]]:n merioikeusyleissopimuksella vuonna [[1982]].▼ ▲Sisäisiä aluevesiään valtio hallitsee täysin; ne ovat samassa asemassa kuin sisämaan vesistöt. Sisäisillä aluevesillä tarkoitetaan sellaista vesialuetta, joka jää kahta saarta tai saarta ja emämaata yhdistävän linjan tai mereen laskevan joen suun poikki kulkevan linjan sisäpuolelle. Näin saaristovaltion kuten [[Indonesia\|Indonesian]] koko saaristomeri on sisäistä aluevettä. Lisäksi pienehkö merenlahti katsotaan sisäiseksi aluevedeksi tietyin ehdoin. == Yksinomainen talousvyöhyke (EEZ)== ~~Jos kokonainen meri on täysin yhden valtion hallussa, kuten [[Vienanmeri]] tai [[Hudsoninlahti]], se katsotaan sisävedeksi.~~ Valtion '''yksinomainen talousvyöhyke''' ({{k-sv\| exklusiv ekonomisk zon}} {{k-en\| Exclusive Economic Zone, EEZ}}) tarkoittaa valtion aluevesiä (sisäisiä aluevesiä ja aluemerta) tai sen ulkopuolella kansainvälisillä vesillä sijaitsevaa mannerjalustaa, jonka hallintaan maalla on yksinoikeus. Kansainvälisen viitekehyksen asialle antaaa [[YK]]:n Merioikeusyleissopimus. Usealla sen allekirjoittaneella ja ratifioineella maalla tämä talousvyöhyke ulottuu merkittävästi aluemerta laajemmalle eli 200 meripeninkulman etäisyydelle rannikosta. ~~Valtiolla on oikeus valvoa tulli-, vero-, maahanmuutto- ja terveysmääräystensä noudattamista alueella, joka ulottuu 12 meripeninkulmaa sen aluevesien ulkopuolelle.~~ Yleensä valtiot sopivat keskinäisistä merirajoistaan ja yksinomaisen talousvyöhykkeittensä rajoista keskenäisillä valtiosopimuksilla YK:n merioikeussopimuksen mukaisesti. Kaikki valtiot eivät näitä kansainvälisen oikeuden perussopimuksia ole kuitenkaan allekirjoittaneet tai ratifioineet; tähän joukkoon kuuluvat esimerkiksi [[Yhdysvallat]], sekä [[Thaimaa]] ja [[Kambodža]]. Näistä kahdella viimeisellä on erimielisyyttä maakaasuvarojensa puoleesta taloudellisesti tärkeän Siaminlahden ({{k-en\| Gulf of Thailand}}) merirajasta. ▲Aluemeren ulkopuolelle valtio voi perustaa korkeintaan 200 meripeninkulman etäisyydelle ulottuvan talousvyöhykkeen, jolla se hallitsee meren taloudellista hyödyntämistä, tekosaarien ja muiden rakennelmien pystyttämistä ja tieteellistä tutkimusta ja ympäristönsuojelua. == Historiaa ==▼ ~~Aluevesistä on kansainvälisesti sovittu [[YK]]:n merioikeusyleissopimuksella vuonna [[1982]].~~ ▲==Historiaa== Euroopan uuden ajan merivaltojen noustessa kiisteltiin siitä, voiko merialuetta ylipäänsä omistaa. Suurvallat kuten [[Espanja]] saattoivat yksipuolisesti julistaa kokonaisia valtameriä omikseen. 1600-luvun alussa asiassa esitettiin kaksi merkittävää puheenvuoroa: vuonna [[1609]] [[Hugo Grotius]] kirjoituksessaan ''Mare liberum'' ("Vapaa meri") esitti, että meret ovat luonnostaan vapaita alueita, mihin englantilainen oikeusoppinut John Selden vastasi vuonna [[1625]] teoksella ''Mare clausum'' ("Suljettu meri"), jossa hän väitti, että Britannialla on oikeus hallita lähimpiä merialueitaan. Kiistan ratkaisuun johti toisen hollantilaisen oikeusfilosofin Cornelius van Bynkershoekin teos ''De dominio maris'' ("Merten hallinnasta") vuonna [[1703]]. Bynkershoek esitti, että valtiolla on oikeus hallita vesiä kolmen meripeninkulman eli suurin piirtein tykinkantaman etäisyydellä rannikostaan. Periaate hyväksyttiin yleisesti, joskin rajan etäisyys vaihteli maittain vielä 1900-luvulla: [[Yhdistynyt kuningaskunta\|Britannian]], [[Ranska\|Ranskan]] ja [[Yhdysvallat\|Yhdysvaltojen]] sekä monien muiden maiden aluevesiraja oli kolme meripeninkulmaa rannikosta, [[Norja\|Norjan]] ja [[Ruotsi\|Ruotsin]] neljä ja Espanjan kuusi. Eräät valtiot ovat viime aikoinakin vaatineet kymmenien tai jopa satojen meripeninkulmien aluevesiä, mutta näitä vaatimuksia ei ole kansainvälisesti tunnustettu. Aluevesiä on myös pyritty laajentamaan keinotekoisesti mm. [[maaöljy\|öljynporaus]]- ja [[kalastus\|kalastusoikeuksien]] saamiseksi ja [[piraattiradio\|luvattomien radiolähetysten]] estämiseksi. == Kalastusvyöhyke == Kalastusvyöhyke pohjautuu kansainvälisiin valtiosopimuksiin. Ranta- ja saarivaltioilla on oikeus tehdä sopimuksia aluemerestä poikkeavista kalastusvyöhykkestä ja talousvyöhykkeistä. Suomi onkin tehnyt ''kalastussopimukseksi'' kutsutut valtiosopimukset esimerkiksi [[Venäjä]]n federaation, [[Viro]]n, [[Latvia]]n ja [[Liettua]]n kanssa; nämä sopimukset on otettu voimaan antamalla niistä [[asetus\|asetukset]]. Suomen kalastusvyöhyke ({{k-sv\|fiskezon}} {{k-en\|fishing area}}) ulottuu esimerkiksi Suomenlahdella Suomen merialuetta (aluemerta) laajemmelle. == Lähteet == [http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1996/19960050/19960050_2 FINLEX: YK:n Merioikeusyleissopimus 10.12.1982 - osa Suomen valtiosopimuksia] [http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1996/19960050/19960050_1 FINLEX: Asetus 50/1995 Merioikeusyleissopimuksen johdosta] [http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1956/19560463 Laki Suomen aluevesirajoista 1956] Tuolloin oli käytössä nykyistä kapeampi aluemeri. [http://www.maanmittauslaitos.fi/?site=1&ID=209&DocID=216 Aluemeri laajeni 12 meripeninkulmaa kattavaksi] *[http://en.wikipedia.org/wiki/Territorial_waters Englanninkielisen Wikipedian artikkeli aluemerestä ja muista merivyöhykkeistä]. - Kuva selkeyttää. [[Luokka:Poliittinen maantiede]]

Ero sivun ”Aluevesi” versioiden välillä